Perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe – näin toimivat koronatoimien tasot, joiden jälkeen voidaan ottaa käyttöön vieläkin raskaampi vasara

Tänään tiistaina kerrottiin useiden alueiden siirtyneen Suomessa vakavammalle tasolle koronaepidemiassa. Leviämisvaiheeseen ilmoittivat siirtyneensä maakunnista Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa, joiden lisäksi samaa kertoi pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä.

Etelä-Pohjanmaa siirtyi kiihtymisvaiheeseen.

Lue myös: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja PK-seutu epidemian leviämisvaiheeseen – ylilääkäri nosti esiin huolen: "Eivät tiedä, mistä ovat tartunnan saaneet"

Epidemiatasojen ja -vaiheiden taustalla on tarkoitus estää viruksen leviämistä. Kun tietyt kriteerit täyttyvät, alue määritellään kyseiselle tasolle, mikä mahdollistaa tautisuositusten ja -rajoitusten kiristämisen.

Tasoja on kolme: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe.

1. Perustasolla epidemia ei kasva 

Perustason kriteerit ovat:

• Tartuntojen ilmaantuvuus on alhainen.
• Ajoittain esiintyvät paikalliset ja alueelliset tartuntaketjut ovat hallittavissa, altistuneet ovat pääsääntöisesti jäljitettävissä ilman jatkotartuntojen riskiä nostavaa viivettä, eikä merkittävää leviämistä tunnettujen ryppäiden ulkopuolelle havaita.
• Uudet tapaukset ovat joko satunnaisia yksittäistapauksia tai ne todetaan pääosin karanteenissa jo olevilla.

2. Kiihtymisvaiheessa epidemian kasvu alkaa kiihtyä

Kiihtymisvaiheessa tautitapausten alueellinen ilmaantuvuus on perustasoa korkeampi. Useita paikallisia ja alueellisia tartuntaketjuja esiintyy.

Seuraavia kriteerejä voidaan käyttää apuna tason arvioinnissa:

• Tartuntojen 14 vuorokauden tapaussumma ei ylitä tasoa 25 / 100 000 asukasta.
• Positiivisten näytteiden osuus on suurempi kuin 1%.
• Esiintyy joukkoaltistumisia.
• Yli 2/3 tartunnanlähteistä on selvitettävissä ja tartuntaketjut katkaistavissa ilman jäljityksestä johtuvaa viivettä.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakyky ja palveluiden saatavuus pystytään turvaamaan ilman erityistoimia.

3. Leviämisvaiheessa epidemian kasvu nopeutuu edelleen

Tautitapaukset leviävät väestössä alueellisesti tai laajemmin. Jäljitys vaikeutuu.

Seuraavia kriteereitä voidaan käyttää apuna leviämisvaiheen arvioinnissa:

• Tartuntojen 14 vuorokauden tapaussumma on suuruusluokkaa > 25–50 / 100 000 asukasta vähintään kahtena peräkkäisenä viikkona.
• Positiivisten näytteiden osuus on suurempi kuin 2%.
• Jäljittävyys heikkenee, noin 2/3 tartunnanlähteistä tai vähemmän on selvitettävissä, epidemiaan hillintään tarvittavien resurssien määrä kasvaa.
• Sairaala- ja tehohoidon määrän ennustetaan kääntyvän nousuun.

Toimenpiteet riippuvat tasosta

Epidemian perustasolla, suvantovaiheessa, korostuvat koko väestön hygieniasuositukset, paikalliset ja alueelliset viranomaistoimet. Tavoitteena on tunnistaa tartuntojen juurisyyt, testata tarkasti ja katkaista tartuntaketjut alkuunsa.

Kiihtymisvaiheen uhatessa tehostetaan muun muassa rajoituksia, suosituksia, tartuntaketjujen jäljitystä ja katkaisua. Yksilötasolla otetaan käyttöön uusia keinoja tartuntojen ehkäisemiseksi.

Jos tilanne etenee leviämisvaiheeseen, tulevat eteen lisätoimenpiteet: laajemmat ja alueelliset ja valtakunnalliset suositukset ja rajoitukset. Myös hoitokapasiteetin lisäykseen varaudutaan.

Toimenpiteistä päättävät näillä tasoilla alueelliset tartuntatautiviranomaiset.

Jos tämäkään ei riitä

Jos aiemmat toimet alueellisten leviämisvaiheiden kanssa selviämiseen eivät riitä, on hallituksella käytössään vielä raskaampia toimenpiteitä. Epidemian leviämisen uhatessa kasvaa koko maassa, voidaan hallituksen päätöksellä siirtyä toimenpidetasolle kaksi (kaavio alla).

Tällöin koko maassa tai tarkemmin määritellyillä alueilla siirrytään ottamaan käyttöön leviämisvaiheeseen tarkoitetut toimet. Taso otettiin käyttöön tämän vuoden helmikuussa, ja sen käytöstä luovuttiin toukokuussa.

Tämän jälkeen vielä olemassa kolmas, kaikkein raskaimmat rajoitustoimet sisältävä taso. Se otetaan käyttöön, jos epidemia uhkaa välittömästi terveydenhuollon kantokykyä tai väestön terveyttä.

Tällöin Suomessa julistetaan poikkeusolot, jotka tarkoittavat aiempien toimenpiteiden lisäksi voimaan astuvia liikkumisrajoituksia.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan päivitystä Suomen niin sanottuun hybridistrategiaan. Päivitys saattaa tarkoittaa muutoksia epidemiologisten vaiheiden määrittelyyn ja toimenpidetasoihin.

Lähteet: STM, THL ja valtioneuvosto.

Lue myös: Sanna Marin kokoaa ministerinsä pitkästä aikaa perusteelliseen koronakokoukseen – IS: Koulu- tai ravintolasulkuja ei suunnitteilla