Läntisiä demokratioita vaivaa negatiivisuusharha, jota tiedonvälityksen alati kiihtyvä tempo kroonistaa, kirjoittaa MTV:n kolumnisti Pekka Sauri.
Uutiset ovat poikkeamia normaalista, ja poikkeamat normaalista ovat pääosin negatiivisia: suunnitelmat ovat pettäneet, lupaukset on syöty, budjetti on ylitetty, rokotehankinnat on sörssitty.
Suunnitelmien toteutuminen, odotuksiin vastaaminen ja budjetin pitäminen ei ole mikään uutinen.
Tämä on tietysti hyvin ymmärrettävää. Tietysti on olennaista tietää, missä maailman asioissa on korjaamisen tai parantamisen varaa. Sillä tavoin sivilisaatio rakentuu ja ihmiskunnan ymmärrys kasvaa. Sama koskee kannanottoja ja mielipiteitä: kriittiset näkemykset ovat uutisia, myötäkarvaiset harvemmin.
Mutta samalla syntyy negatiivisuusharha. Kun päivittäiset uutiset ovat huonoja, ne vaikuttavat helposti ihmismieleen. Kaikki menee päin helkkaria ja ongelmat sen kuin kasautuvat, kunnes jonakin päivänä koko korttitalo luhistuu.
Äärimmillään tämä asenne voi kärjistyä paranoidikseksi salaliittoteoriaksi. Todellisuus on yksi suuri konspiraatio, eikä sellaista faktaa ole olemassa, joka tätä vakaumusta horjuttaisi.
Samaan aikaan reaalimaailmassa ylivoimainen osa suunnitelmista toteutuu, useimmat lupaukset lunastetaan ja budjetit enimmäkseen pitävät.
Eikä tämä ole median syytä. Ilmiö on historiallinen ja yleisinhimillinen. Uhkien tai mahdollisten uhkien pitääkin olla uutisia.
