Palveluasumisen erikoisuudet: Yli ja alle 65-vuotiaat erotellaan toisistaan

Ohjeistuksen mukaan esimerkiksi ikäihmisten palveluyksiköihin ei saa sijoittaa muiden erityisryhmien asukkaita. Useampikerroksisessa rakennuksessa erilaisia palvelutarpeita tarvitsevia asukkaita ei saa sijoittaa joskus edes eri kerroksiin.

Jatkuvasti lisääntyvät ja yhä nuorempia koskettavat muistisairaudet aiheuttavat runsaasti haasteita palveluja ostaville kunnille ja palveluntuottajille.

Sairaus ei katso ikää

Määräysten mukaan esimerkiksi yli ja alle 65-vuotiaita muistisairaita ei saisi sijoittaa samaan yksikköön. Iso palveluntuottaja Attendo Oy tuntee ongelman. Aluejohtaja Anne Flinkin mielestä eri-ikäisten muistisairaiden hoitaminen samassa yksikössä olisi päinvastoin mielekästä.

- Monet sairaudet etenevät samaa kaavaa, ja hoivan tarve on pitkälti sama riippumatta iästä, Flink sanoo.

Nyt viranomaiset kuitenkin vaativat, että asukkaat pitää sijoittaa eri asumisyksiköihin pelkästään iän vuoksi.

- Juuri näin, Flink harmittelee.

- Entä jos kunnilla ei ole tähän enää varaa?

- Siinä onkin sitten isompi kysymys. Joudutaanko me sitten laajemminkin miettimään, että onko laskettava laatutasoa, pohtii vastuualuejohtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

Valviran päätös kumottiin

Attendo suivaantui tiukasta normiohjauksesta ja valitti Helsingin hallinto-oikeuteen, kun se ei saanut Mikkelissä toimilupaa alle 65-vuotiaiden muistisairaiden yksikölle. Valvira ei myöntänyt lupaa, koska samassa kokonaisuudessa oli tarkoitus tuottaa hoivapalveluja myös muille erityisryhmille.

Attendon perustelujen jälkeen hallinto-oikeus kumosi Valviran päätöksen. Attendossa odotetaan nyt, että päätös olisi ennakkotapaus.

- Toivon, että tämä olis päänavaus ja herättäisi meitä kaikkia miettimään näitä asioita, Flink kommentoi päätöstä.

Perusteluna perusoikeudet

Tiukan ohjeistuksen takana ovat sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira sekä kuusi aluehallintovirastoa. Samantyyppistä ohjeistusta sisältyy myös asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran kunnille myöntämiin rakentamis- ja korjausavustuksiin.

Palveluntuottajia valvova aluehallintovirasto perustelee tiukkaa asiakkaiden luokittelua kansalais- ja perusoikeuksilla.

- Ajatuksena on, että vältettäisiin sellaista gettoutumista jossa yhdessä paikassa on kaikenlaisia palveluntarvitsijoita, muotoilee Sirkka Jakonen.

Inhimillisesti ajatus on kaunis, mutta kuntien mielestä määräykset estävät maalaisjärjen käytön.

- Esimerkiksi investointien osalta tulee turhia ja kalliita ratkaisuja jotka eivät sitten istu meidän palvelurakenteeseen ja palvelutuotantoon, harmittelee Joensuun kaupunginsihtteri Jari Horttanainen.

"Suositus, ei laki"

Horttanaisen mielestä valvonnassa tulkitaan lakia vaikka suosituksesta tai ohjeesta on kysymys.

- Mehän ei itse asiassa olla norminikkareita. Me parhaan kykymme mukaan yritetään noudattaa voimassa olevaa lakia ja yhteisesti sovittuja periaatteita, Jakonen puolustautuu.

Jakonen korostaa, että jos samassa palveluyksikössä on kovin heterogeenisiä ryhmiä ja erilaisia palveluntarvitsijoita myös henkilöstön tasovaatimus nousee.

- Tarvitaan paljon erilaista osaamista ja se voi olla haaste palveluntuottajalle.

Pakkomuuttoja määräysten vuoksi

Pienissä kunnissa syntyy vaikeita tilanteita, kun esimerkiksi nuoria muistisairaita tai muihin harvinaisiin erityisryhmiin kuuluvia on vain muutamia henkilöitä. Määräysten mukaan heitä ei voi sijoittaa esimerkiksi muiden ikäihmisten sekaan.

- Silloin edessä on muutto toiselle paikkakunnalle yksikköön, johon samanlaisa asukkaita on kerätty laajemmalta alueelta, Flink kertoo.

- Toteutuuko näissä tapauksissa kansalaisten perusoikeudet?

- Yksittäisen henkilön kannalta se ei siltä kuulosta, Jakonen myöntää.