Pakolainen, kiintiöpakolainen, turvapaikanhakija – kansalaisen aapinen maahanmuutosta

Tänä vuonna elokuun puoliväliin mennessä Suomesta oli hakenut turvapaikkaa jo liki 5 300 ihmistä. Kuka tahansa voi hakea Suomesta turvapaikkaa, mutta läheskään kaikille sitä ei myönnetä.

16. elokuuta mennessä hakemuksista oli käsitelty vasta alle puolet. Näistä myönteisen päätöksen sai 998 hakijaa ja kielteisen 678. Kokonaan tutkimatta jätettiin 582 hakemusta.

Ihmiset, joiden hakemusta ei tutkita, eivät saa turvapaikkaa Suomesta vaan heidät käännytetään pois maasta.

Pakolainen vai turvapaikanhakija?

Usein arkikielessä menevät sekaisin turvapaikanhakijat ja pakolaiset.

Karkea jaottelu menee näin: turvapaikanhakija tulee itsenäisesti Suomeen hakemaan suojelua. Jos hän saa turvapaikan, hänestä tulee pakolainen. Katso grafiikasta, miten Suomesta voi hakea turvapaikkaa. 

Jos upotus ei toimi, voit katsoa grafiikan täältä.

Turvapaikanhakija: Turvapaikanhakija hakee turvaa vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakija ei aina ole pakolainen. Jos turvapaikanhakijalle myönnetään pakolaisstatus tai oleskelulupa, hän saa jäädä Suomeen ja hänestä tulee pakolainen. Muutoin hänen käännytetään takaisin lähtömaahansa.

Turvapaikanhakija voi myös menettää oleskelulupansa. Jos hakija on kertonut valheellisia tietoja turvapaikkaa hakiessaan, voidaan hänen oleskelulupansa perua. Silloin hän joutuu poistumaan Suomesta.

Kaikki eivät voi turvapaikkaa saada. Hakijalle ei anneta turvapaikkaa, jos hän on tehnyt esimerkiksi sotarikoksen. Myös epäily rikoksesta riittää.

Pakolainen: Pakolainen on kotimaastaan paennut henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua toisessa maassa. Pakolaisstatus voidaan antaa turvapaikanhakijalle, jota vainotaan hänen kotimaassaan alkuperän, kansallisuuden, uskonnon, yhteiskunnallisen ryhmän tai poliittisen mielipiteen perusteella.

Voiko Suomi laittaa rajat kiinni?

Turvapaikkaa voi siis hakea Suomesta kuka tahansa. Jos viranomaiset katsovat, että hakija on suojelun tarpeessa, hakijalle myönnetään oleskelulupa.

Luvan pituus vaihtelee, mutta se on korkeintaan neljä vuotta kerrallaan. Sen jälkeen jatkolupaa pitää hakea poliisilta, Maahanmuuttovirasto kertoo.

Kolmas maahanmuuton termi on kiintiöpakolainen. Suomi ottaa vuosittain vastaan tietyn määrän pakolaisia, joilla on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n myöntämä pakolaisstatus. Siksi kiintiöpakolaisten ei tarvitse hakea erikseen turvapaikkaa.

Kiintiöpakolaisilla on myös jo Suomeen tullessaan tiedossa uusi asuinpaikka jossain Suomen kunnassa.

Kiintiöpakolaisten määrästä Suomessa päättää valtioneuvosto. Viime vuonna kiintiöpakolaisia oli 1 030 ja tämän vuoden kiintiö on 750.

Teoriassa valtioneuvosto voisi päättää, että määrä on nolla, sanoo Maahanmuuttoviraston tiedottaja Kaisa Härkisaari.

– Suomi voisi kieltäytyä ottamasta vastaan kiintiöpakolaisia. Jotkut maat ovat päättäneet, etteivät ota kiintiöpakolaisia lainkaan.

Tämän verran yksi hakija maksaa

Turvapaikanhakijat aiheuttavat Suomelle kuluja.

Maahanmuuttoviraston tiedottaja Kaisa Härkisaari kertoo, että tarkkoja kustannuksia on hankala laskea.

Virasto arvioi kuitenkin, että yhden aikuisen turvapaikanhakijan majoituspaikka ja muu elämä vastaanottokeskuksessa maksaa noin 40 euroa vuorokaudessa.

Sisäministeriön mukaan yhden turvapaikanhakijan oleskelu vastaanottokeskuksessa maksaakin vuodessa noin 15 000 euroa. 

Sisäministeri Petteri Orpo arvio tänään tiedotustilaisuudessa, että Suomeen voisi vuonna 2015 tulla 15 000 turvapaikan hakijaa. Jos kaikki hakijat asuisivat vastaanottokeskuksessa vuoden, lankeaisi tästä yhteiskunnalle vajaan 225 miljoonan euron lasku.

Jos turvapaikanhakija ei voi maksaa elämistään Suomessa työllään, muilla tuloillaan tai varoillaan, maksetaan heille vastaanottorahaksi kutsuttu korvaus. Turvapaikanhakijoille maksettavien korvausten määrä perustuu lakiin. 

Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta määrää, että yksinhuoltaja saa kuussa 290 euroa vastaanottorahan perusosaa.

Turvapaikanhakijan pitää kattaa alle 300 eurolla käytännössä liki kaikki arjen kulut asumista lukuun ottamata. Mikäli vastaanottokeskus tarjoaa ruuat, on vastaanottorahan perusosa 85 euroa. Lapsille maksettavat korvaukset ovat pienempiä.