USA 2008. Ohjaus: Scott Derrickson. Käsikirjoitus: David Scarpa, Edmund H. Northin alkuperäiskäsikirjoituksen pohjalta. Tuotanto: Erwin Stoff, Paul Harris Boardman. Kuvaus: David Tattersall. Leikkaus: Wayne Wahrman. Pääosissa: Jennifer Connelly, Keanu Reeves, Kathy Bates, Jaden Smith, John Cleese, Jon Hamm, Kyle Chandler, Robert Knepper. Kesto: 103 min.
Vuonna 1951 Robert Wise ohjasi kulttiklassikoksi muodostuneen tieteisjännärin The Day the Earth Stood Still. Visio ulkoavaruudesta laskeutuvasta jättiläisrobotista teki senaikaiseen yleisöön lähtemättömän vaikutuksen.
Tänä digiaikanamme kaikki on tuhanteen kertaan nähty. Independence Dayn (1996) ja Maailmojen sodan (2005) kaltaiset tehosteparaatit ovat jo peittäneet taivaankannen kaikenmoisilla härveleillä. Puhumattakaan mulkosilmäisistä, mönkivistä ja visvaa sylkevistä muukalaisista, jotka ovat kääntyneet monesti myös parodiaksi.
Kyynisen nykykatsojan maailma siis tuskin pysähtyy Scott Derricksonin uudelleenfilmatisoinnista, vaikka se näyttäviä efektejä pursuaakin. Päivitetyn spektaakkelin sanoma on kuitenkin nyt ajankohtaisempi kuin koskaan: jollei ihmiskunta muuta käyttäytymistään, se tuhoaa itse itsensä.
Jennifer Connelly esittää kaunista mutta briljanttia biofyysikkoa Helen Bensonia, joka pyydetään muiden eksperttien muassa apuun, kun Maata lähestyy joukko oudosti hohtavia palloja. Yksi avaruusboltseista tupsahtaa keskelle Manhattania ja sen sisältä smegman peittämä Keanu Reeves alias Klaatu.
Klaatu koettaa yhdessä uhkaavan robottijättinsä kanssa kertoa tyhmälle hallitukselle ja itsepäiselle puolustusministerille (Kathy Bates), että aseet eivät enää auta, kun planeetta on pelastettava ihmisiltä. Vain pienen Jacob-pojan (Jaden Smith) yksinhuoltaja Helen oivaltaa Klaatun merkityksen ja onnistuu saamaan tähän erityisen yhteyden.
Elokuvan asetelma tuo mieleen muistoja. Steven Spielbergin E.T:ssä (1982) herkkä pikkupoika ystävystyi lyhyenlännän avaruusolennon kanssa ja puolusti tätä vihamielisiä maan asukkeja vastaan. John Carpenterin Starmanissa (1984) naisihminen rakastui kömpelöön muukalaiseen, joka näytti Jeff Bridgesiltä. Myös Edmund H. Northin alkuperäiskäsikirjoituksessa fiksu naispäähenkilö suojelee alienia lyhytnäköiseltä ihmislajilta.
Tuimailmeinen Klaatu pystyy ajatuksen voimalla räjäyttelemään autoja ja lentokoneita, mutta vasta opettelee ihmiskieltä ja kehon toimintaa. Ikijähmeän Reevesin replikointi kuulostaa yleensäkin juuri puhumaan oppineen lapsen mokellukselta, joten hän on nappivalinta osaan.
Päivä jona maailma pysähtyi on juuri ja juuri kelvollista tieteisviihdettä, ei sen enempää. Henkilöhahmot on jätetty melkoisen litteiksi, eikä esimerkiksi äitipuolen ja isänsä menettäneen pojan tulenaroista perheväleistä saada paljoa irti. Terrorismin uhkan ja etenkin ilmastonmuutoksen myötä räiskinnällä on joka tapauksessa päivänpoliittinen painoarvonsa.
Teksti: Tuuve Aro