Ovatko Itämeren pohjassa kulkevat kaapelit vaarassa? Unohdettu lupa voi aiheuttaa sotilaallisen konfliktin

3:31
Nord Stream -kaasuputket ovat olleet alusta alkaen turvallisuusuhka, vaikka päättäjät ovat muuta väittäneet – Asian ytimessä -ohjelma avaa, miksi.

Nord Stream sai vuonna 2007 Venäjän duumalta luvan vartioida ja puolustaa kaasuputkeaan myös asein. Unohdettu lupa voi aiheuttaa epätavallisen sotilaallis-poliittisen vastakkainasettelun Itämerellä.

Suomen silloinen ulkoministeri Ilkka Kanerva yllättyi, kun sai tietää Venäjän duuman päätöksestä.

– Se ei ole kovin suomalainen tapa toimia, mutta se on heidän tapansa, Kanerva sanoi.

Suomen virallinen linja oli tuolloin, että Nord Stream -kaasuputki oli vain ympäristökysymys, kun muut Itämeren maat, erityisesti Baltiassa, pitivät sitä myös sotilaallisena ongelmana.

Suomen kanta näyttää nyt vanhentuneen, kun 15 vuotta myöhemmin kaasuputkea on kohdannut useat räjähdykset. Suomen hybridikeskuksessa niitä kuvataan voimakkaiksi iskuiksi.

– Ne vastaavat syvyyspommeja, jotka ovat vaaraksi sukellusveneellekin. Ne voivat olla myös ajastettuja räjähteitä, sanoo johtaja Jukka Savolainen.

3:00
Kuinka Venäjä hyötyy iskusta kaasuputkeen? Katso Hybridiosaamiskeskuksen Hanna Smithin haastattelu.

Yksityisomaisuuden koskemattomuusperiaate hiertää

Koska kaasuputki on Nord Streamin omaisuutta ja yhtiön enemmistöomistaja on venäläinen Gazprom, räjähdysten läntinen tutkinta tulee olemaan vaikeaa – sitten kun ja jos siihen päästään.

Nyt eläkkeellä oleva sotilasopin professori Mika Hyytiäinen muistaa Gazpromin saaman luvan hyvin.

– Lännessä toisen omaisuuteen puuttuminen on vaikeaa. Gazprom voi lähettää paikalle aseistettuja tutkijoita ja Kaliningradkin on lähellä.

– Voi vaikka kuvitella, että Nato-maa Tanskan laivasto joutuisi vastakkain yrityksen turvallisuusorganisaation kanssa Itämerellä. Se olisi mielenkiintoinen poliittisoikeudellinen kriisi, Hyytiäinen sanoo.

Painopiste siirtymässä Itämerelle

Itämeren tilaa on kuvattu Ukrainan sodan alettua rauhalliseksi, vaikka Suomi ja Ruotsi ovat menossa sotilasliitto Natoon ja Itämerestä on tulossa Naton sisämeri.

Sen kuitenkin täytyy ahdistaa Venäjää, myöntää Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Antti Paronen.

– Näemme selvästi sotilaallisen voiman käytön ja näytön lisääntymistä sekä painopisteen siirtymistä Itämerelle, Paronen luonnehtii yleisellä tasolla.

– Itämeren muuttuessa Nato-maiden ympäröimäksi, Venäjän tärkeiden huoltoreittien koetaan voivan olla uhan alla, Paronen tiivistää tunnelman.

Hyytiäinen uskoo, että kyseessä oli hybridivaikutuksiin tähdännyt isku.

– Kaasuputken tapauksessa kyse on hybriditoiminnasta, vaikutusten yhteensovittamisesta, sanoo Hyytiäinen.

Vaikutuksia on niin talouteen, julkisuuteen kuin sotilaspolitiikkaankin, myös Suomessa. Merenpohjassa on muun muassa Suomen ja Viron välinen kaasuputki sekä juuri avattu kaasuputki Tanskasta Puolaan. Puhumattakaan erilaisista viestintäkaapeleista.

– Jos pystyy katkaisemaan kaasuputken, pystyy katkaisemaan minkä tahansa putken, Hyytiäinen summaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja