Ovatko Itämeren pohjassa kulkevat kaapelit vaarassa? Unohdettu lupa voi aiheuttaa sotilaallisen konfliktin

Nyt eläkkeellä oleva sotilasopin professori Mika Hyytiäinen muistaa Gazpromin saaman luvan hyvin.

– Lännessä toisen omaisuuteen puuttuminen on vaikeaa. Gazprom voi lähettää paikalle aseistettuja tutkijoita ja Kaliningradkin on lähellä.

– Voi vaikka kuvitella, että Nato-maa Tanskan laivasto joutuisi vastakkain yrityksen turvallisuusorganisaation kanssa Itämerellä. Se olisi mielenkiintoinen poliittisoikeudellinen kriisi, Hyytiäinen sanoo.

Painopiste siirtymässä Itämerelle

Itämeren tilaa on kuvattu Ukrainan sodan alettua rauhalliseksi, vaikka Suomi ja Ruotsi ovat menossa sotilasliitto Natoon ja Itämerestä on tulossa Naton sisämeri.

Sen kuitenkin täytyy ahdistaa Venäjää, myöntää Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Antti Paronen.

– Näemme selvästi sotilaallisen voiman käytön ja näytön lisääntymistä sekä painopisteen siirtymistä Itämerelle, Paronen luonnehtii yleisellä tasolla.

– Itämeren muuttuessa Nato-maiden ympäröimäksi, Venäjän tärkeiden huoltoreittien koetaan voivan olla uhan alla, Paronen tiivistää tunnelman.

Hyytiäinen uskoo, että kyseessä oli hybridivaikutuksiin tähdännyt isku.

– Kaasuputken tapauksessa kyse on hybriditoiminnasta, vaikutusten yhteensovittamisesta, sanoo Hyytiäinen.

Vaikutuksia on niin talouteen, julkisuuteen kuin sotilaspolitiikkaankin, myös Suomessa. Merenpohjassa on muun muassa Suomen ja Viron välinen kaasuputki sekä juuri avattu kaasuputki Tanskasta Puolaan. Puhumattakaan erilaisista viestintäkaapeleista.

– Jos pystyy katkaisemaan kaasuputken, pystyy katkaisemaan minkä tahansa putken, Hyytiäinen summaa.