Oskari oli vasta poikanen, kun sen perhe ammuttiin – röhisevä älykkö jaksaa silti luottaa ihmisiin

2:06
Katso videolta, millaista Oskun elämä nykyään on.

Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä asuva 8-vuotias villisika Osku joutui näkemään, kuinka sen perhe ammuttiin. Silti villisika jaksaa edelleen luottaa ihmisiin.

Syksyllä 2013 Piia Anttonen oli ajamassa Tampereelta kohti Somerolla sijaitsevaa Tuulispään Eläinsuojelukeskusta, kun hän kuuli radiosta lähistöllä liikkuvasta villisikalaumasta, joka tuhosi ihmisten puutarhoja.

Uutisotsikoissa Janakkalassa vaeltavien sikojen sanottiin "terrorisoivan" puutarhoja. Pihoja tonkiva sikaperhe, emo ja viisi pikkusikaa, eivät ihmisiä hätkähtäneet, vaan niitä jouduttiin häätämään. Kukaan ei tunnustanut omistavansa kesyjä villisikoja.

Anttonen tarjosi perustamaansa Tuulispäätä villisikojen uudeksi kodiksi, mutta asiaa hoitavien viranomaisten vastaus oli tyly: siat tultaisiin lopettamaan. Anttonen kertoo yrittäneensä vedota viranomaisiin ja paikallisiin, mutta tulokset olivat laihoja. Villisikaperhe sai tappotuomion. 

– Se on ikään kuin helpompi ratkaisu tarttua aseeseen ja hoitaa se ongelma kertaheitolla pois, Anttonen sanoo.

Metsästäjät ehtivät ampua neljä villisikaa ennen kuin poliisi taipui yleisön painostuksen alla ja antoi luvan ottaa loput villisiat kiinni, Anttonen kertoo.

Yksi hajonneen lauman jäsenistä oli eksynyt mökkialueelle, jossa oli sille sopivaa metsäistä maastoa ja virtaavaa vettä, ja jonka asukkaat tarjosivat sille ruokaa. Anttonen yritti possupartionsa kanssa saada kesyä, mutta kiinniottotilanteessa vikkelästi pakenevaa villisianpoikasta kiinni. Lopulta narun päässä vedetty maissi osoittautui toimivaksi taktiikaksi, ja sika vietiin pois paratiisistaan.

Mutta vangitseminen on luotia parempi vaihtoehto, Anttonen ajatteli.

Kesy ja älykäs villisika

Villisika sai nimen Oskari, tuttavallisemmin Osku. Nykyään 8-vuotias Osku oli Tuulispään ensimmäinen sika. Se sopeutui aitauksessa elämiseen hyvin eikä esimerkiksi yrittänyt kaivaa kärsällään tietä ulos. Ainoa merkki sian villistä luonteesta olivat poikasille tyypilliset juoksukohtaukset. Anttonen sai kerran tuta villisian voiman, kun energiapiikin saanut Osku kolhaisi häntä torahampaalla jalkaan.

Osku on saanut aitaukseen toveriksi neljä emakkoa, mutta lisääntymään se ei ole päässyt – Osku nimittäin kastroitiin jo poikasena. Aitojen sisällä se saa toteuttaa vaistojaan tonkimalla maata, etsimällä ruokaa, rakentamalla pesiä ja ottamalla mutakylpyjä.

Vankeudessa syntynyt Osku on luonteeltaan todella rauhallinen, Anttonen luonnehtii. Osku syö kädestä ja antaa lyhentää torahampaitaan vastineeksi vatsan rapsutuksesta. Se tunnistaa nimensä ja tervehtii ihmisiä lempeällä röhkimisellä.

Osku on sioille ominaiseen tapaan älykäs. Sikoja pidetään yhtä älykkäinä kuin 5-vuotiaita lapsia, ja jopa koiria fiksumpina. Oskun kohdalla tämä näkyy esimerkiksi ongelmanratkaisukyvyissä. Anttonen luonnehtii Oskua harkitsevaksi, rauhalliseksi ja kylmähermoiseksi päättelijäksi, joka oppii nopeasti.

– Ihmisillä on hirveän vähän kosketuspintaa sikoihin. Silloin eläin jää etäiseksi ja sitä on vaikea nähdä yksilönä, Anttonen sanoo.

Villieläinten tulisi saada kulkea vapaana

Oskun elämä Tuulispäässä voi kuulostaa ihanalta, mutta Anttonen muistuttaa, että eläinten pitäisi saada elää vapaana ihmisten vaikutusvallasta. Villisiat, kuten monet muutkin eläimet, vaeltavat laajoilla alueilla. Suurikin aitaus on luontoon nähden vankila, jossa omaan elämäänsä ei voi vaikuttaa.

– Paratiisissa ei ole rajoittavia aitoja, Anttonen sanoo.

Hän toivoo, että ihmiset antaisivat eläimille mahdollisuuden elää lajityypillistä elämää ja arvostaa niitä kanssakulkijoina eikä hyödykkeinä. Parasta hänestä olisi, jos ihmiset luopuisivat täysin voimalla otetusta vallastaan vangita ja metsästää eläimiä ja antaisivat niiden olla rauhassa.

Villinä elävien eläinten määrä kuitenkin pienenee hälyttävällä vauhdilla. 50 vuodessa maailman villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 68 prosenttia, kertoo WWF. Tuoreiden raporttien mukaan uhanalaisten eliölajien määrä kasvaa kasvamistaan.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen taustalla vaikuttavat valtavat ilmiöt, kuten nopea väestönkasvu, luonnonvarojen kohtuuton käyttö, ilmastonmuutos, elinympäristöjen tuhoutuminen, mikromuovisaaste sekä ylikalastus ja -metsästys. Ihminen tunkeutuu eläinten elinalueille tuhoten tai vangiten alkuperäiset asukkaat.

– Harvoin hirvi törmää autoon vaan se on auto, joka törmää hirveen, Anttonen muistuttaa.

Kesyä villisikaa ei voi enää päästää luontoon

Myös Oskun perhe kuoli, kun ihmisillä oli kiire päästä tappamaan. Mutta vaikka Osku näki, kuinka sen äiti ja sisaret ammuttiin, on sillä edelleen luottamusta ihmisiä kohtaan. 

Luontoon Oskua ei tulla vapauttamaan, sillä vankeudessa lähes koko elämästä elänyt sika on kesy. Todennäköisesti se hakeutuisi uudestaan asutusalueelle, sillä se on oppinut ihmisen hajun merkitsevän helppoa ateriaa.

Sitten possuherra saisi jälleen puutarhaterroristin leiman, ja luottamus ihmiseen voisi kostautua kuolemana.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja