Opiskeluaikoina Terhi-Anneli pohti, ostaako tamponeja vai makaronia – 20 vuotta myöhemmin vaiettu tuplaongelma kurittaa naisia edelleen: ”Siitä ei puhuta tarpeeksi”

1:19
Nämä ongelmat tunnistaa jokainen, jolla on runsaat kuukautiset.

Kuukautisköyhyyteen liittyy kaksi hävettyä asiaa: kuukautiset ja köyhyys. Tuplaongelmasta opiskeluaikoinaan kärsinyt suomalaisnainen toivoo, että kuukautisköyhyydestä puhuttaisiin enemmän ja että kuukautissuojien verotusta laskettaisiin.

Kuukautissuojat ovat välttämättömiä kaikille niille, joilla kuukautiset on. Kuukautiset alkavat suomalaistytöillä keskimäärin 12–13 vuoden iässä, ja ne loppuvat yleensä noin 51-vuotiaana. Vajaan 40 vuoden ajan nainen vuotaa joka kuukausi useita päiviä verta, kuusi vuotta koko elämästään.

Pari euroa maksavat tamponit ja siteet tai parinkympin kuukuppi eivät kuulosta kalliilta hankinnoilta, mutta niistä koituvat kulut voivat muodostua rasitteeksi erityisesti niissä köyhissä perheissä, joissa on useampia tyttöjä. Mutta kyllä yksineläjätkin voivat kärsiä kuukautisköyhyydestä.

Tämän tietää nykyään Tanskassa asuva suomalainen Terhi-Anneli Koivisto. Kun hän opiskeli 2000-luvun alussa Helsingissä, eivät nuoren naisen varat olleet riittää kuukautissuojiin hanttihommista, opiskelijakämpässä asumisesta ja pullojen keräämisestä huolimatta. Turvaverkkoa, johon pudota, ei ollut.

– Olin köyhyysrajan alapuolella. Se oli jatkuvaa punnitsemista, jokaisen euron käyttöä piti miettiä.

Kun pitää selvitä sadalla eurolla kuukaudessa, on kaupassa punnittava, ostaako makaroneja ja tonnikalaa vai tamponeja. Kuukautiskipuja lievittäviin lääkkeisiin ei rahaa ole.

Pumpuli vessapaperin seassa luksusta

Kun Terhi-Anneli kärsi kuukautisköyhyydestä, ei ollut paikkaa, josta saada apua asiaan, eikä pitkällä aikavälillä edullista kuukuppia ollut markkinoilla. Häpeä esti puhumasta ongelmasta, vaikka avun lähde olisi löytynytkin. Oli yritettävä pärjätä yksin.

Terhi-Anneli ratkaisi ongelman monelle naiselle tutulla tavalla. Hän tunki alushousuihinsa karkeaa vessapaperia, joka hankasi herkkiä paikkoja ja päästi verta läpi. Opiskeluihin ja arkeen oli vaikea keskittyä.

– Joskus tein niin, että laitoin vessapaperia ja pumpulia. Se oli sellaista luksusta.

Vaikka kuukautissuojia voi pitää hygieniatuotteina, niiden arvonlisävero on tällä hetkellä 24 prosenttia verrattuna apteekissa myytävien hygieniatuotteiden 10 prosentin arvonlisäveroon. Kuukautissuojien arvonlisäveroa on laskettu esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Skotlannissa. Suomessa Demarinaiset ovat ajaneet samaa verokevennystä.

Nykyään esimerkiksi Hope ry ottaa lahjoituksina kuukautissuojia, joita jakaa eteenpäin niitä tarvitseville köyhille naisille, ja parinkymmenen euron kuukuppi auttaa monia naisia säästämään kuukautiskuluissa pitkällä tähtäimellä.

Kuukautisköyhyydestä puhuttava enemmän

Terhi-Anneli toivoo, että kuukautisista puhuttaisiin positiivisempaan sävyyn. Verenvuoto ei ole vain ärsyttävä ja kivulias asia vaan myös merkki hedelmällisyydestä sekä osa naiseutta ja naiseksi kasvamista. Sukupuolten välinen epätasa-arvoisuus ja naiseuden pelko sekä vähätteleminen näkyvät Terhi-Annelin mielestä siinä, että kuukautisia hävetään ja piilotellaan.

Positiivisen näkökulman saavuttaminen kuitenkin vaatii sitä, että kuukautisista ja köyhyydestä puhuttaisiin julkisesti. Nyt molempia hävetään, mikä tekee kuukautisköyhyydestä entistäkin vaikeamman aiheen. Köyhä voi kokea syyllistämistä elämäntilanteestaan siinä missä nainen sukupuolestaan.

– Kaikki lähtee siitä, että suuri yleisö ei ymmärrä ongelman olemassaoloa, koska siitä ei puhuta tarpeeksi, Terhi-Anneli sanoo.

– Pelkästään naiset ja tytöt ei voi yksin asiaa muuttaa, vaan kyse on sosiaalisista konstruktioista, joka luodaan yhteiskunnan sisällä.

Terhi-Anneli toivoo verokevennystä kuukautissuojille sekä niiden jakamista nuorille tytöille. Niille, jotka vertaavat kuukautissuojia esimerkiksi parranajovälineisiin, hän muistuttaa kahden asian olennaisesta erosta.

– Varmasti parranajovälineet voivat olla iso osa budjettia, jos elää köyhyysrajalla, on se hieman eri asia kuin jos vuodat joka kuukausi.

Parran ajamattomuus ei myöskään tuota samanlaisia kramppeja ja kipuja kuin mitä menstruointi osalle naisista kuukausittain aiheuttaa.

Tasa-arvon nimissä on kuitenkin ehdotettu, että muidenkin intiimihygieniatuotteiden, kuten virtsankarkailusuojien, verotusta on ehdotettu laskettavaksi. Veroalennus voisi houkutella myös yhä useampaa naista ostamaan kertaostoksena kalliimman, mutta ajan mittaan euroja ja ympäristöä säästävän kuukupin.

Lisää tietoa vanhemmilta lapsille

Omia poikiaan Terhi-Anneli yrittää opettaa ymmärtämään maailmaa myös naisen näkökulmasta ja käyttäytymään arvokkaasti muita kohtaan huolimatta heidän sukupuolestaan tai taloustilanteestaan. Hänestä nimenomaan vanhemmilla on vastuu kasvattaa lapset tasa-arvoon.

– Asenteet, käytännöt ja puheet tarttuvat pikkulapsiin, Terhi-Anneli muistuttaa.

Äitien ei hänen mielestään tulisi välittää tyttärilleen kuvaa siitä, että kuukautiset ovat vain nolo ja ikävä asia, joka pitää vaan kärsiä, vaan korostaa myös naiseksi kasvamisen upeutta ja naiseuden vahvuuksia. Naiseutta ja naiseksi kasvamista kannattaisi juhlia ja arvostaa.

– On meidän aikuisten naisten vastuulla, että käännetään se ymmärrys ja arvostus kuukautisia kohtaan.

Tieto voi luoda myötätuntoa, joka on avainasemassa tasa-arvolle.

Terhi-Anneli on kirjoittanut kuukautisköyhyydestä myös Jyllannin suomineito -blogissaan.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Osittaislähteet: Terveyskirjasto 1&2, Demokraatti, STT

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja