Omakotitalon ulkoverhous lämpökäsitellystä puusta

Paneelia saa monen levyisenä ja paksuisena. Nyt käytämme paneelia, joka on mitoiltaan 21 x 118 mm. Mitat poikkeavat pari milliä tavanomaisesta: tämä johtuu lämpökäsittelystä, jonka aikana puu on kutistunut ja saavuttanut lopulliset mittansa. Puu ei siis enää elä, mikä on tietysti hyvä uutinen rakentajalle. Pitkäkin seinä voidaan verhoilla kerralla valmiiksi ilman elämisrakoja, vaikka se tehtäisiin kuinka kovassa auringonpaahteessa hyvänsä. Syksyllä saa sataa kaatamalla, eikä tämä paneeli silti turpoa, kupruile tai halkeile.

Tuotepäällikkö Jouko Rintala valottaa lämpökäsittelyn salaisuuksia ja sillä saavutettavia etuja:

"Lämpökäsittelyssä puun sokerit muuttuvat sellaiseen muotoon, ettei lahottajasieni enää pysty käyttämään niitä ravinnokseen. Siitä tulee lämpökäsitellyn puun tärkein etu eli pitkäaikaiskestävyys. Toinen mainio seuraus on se, että pihka poistuu puusta eikä pintaan siis enää nouse pihkakuplia. Ja kolmas on parantunut mittapysyvyys – tuote on stabiilimpi eikä halkeile kuten tavallinen puu."

Seinärakenteeseen lämpökäsitellyn puun käyttö ei vaikuta, vaan se tehdään tavalliseen tapaan. Kuvissa näkyy 150 mm pystyrunko, 50 mm tuulensuojavilla ja sen päällä koolaus paneelilautojen kiinnitystä varten. Koska tuulensuojan ja laudoituksen väliin on jäätävä pystysuora rako tuuletusväliksi, pystypaneelia käytettäessä on aina tehtävä ristiinkoolaus. Eli tuulensuojalevyyn lyödään ensin pystyyn 22 mm paksut laudat ja niiden päälle ristiin vaakasuorat laudat naulausrimoiksi, joihin itse paneeli kiinnitetään. Jako on 600 mm keskeltä keskelle.

"Ulkoverhoukseen käytettävän puun minimipaksuus on 21 mm", Rintanen painottaa."Lämpökäsitelty puu tuo huomattavan laadun lisäyksen, joten 21 millin lämpökäsitellystä puusta valmistettu verhous on jo varsin korkealaatuinen. Samoin esimerkiksi 32 mm käsittelemätöntä lautaa vastaa 26 mm lämpökäsitelty lauta. Tällöin myös hintaero kapenee."

Puunsuoja oman maun mukaan

Pintakäsittely on yksi puujulkisivuverhouksen kulmakiviä, tehtiinpä verhous lämpökäsitellystä puusta tai tavallisesta. Se on ehdottomasti paras tehdä ennen laudan asentamista seinään, sillä auringonvalo kelottaa pinnan hyvin nopeasti. Pintaan muodostuu silloin kuollut, nukkamainen solukerros, johon maali ei tartu oikeastaan lainkaan. Ainakin pohjamaalaus on tehtävä ennen laudan saattamista alttiiksi auringolle – mieluiten ensimmäinen pintamaalauskertakin. Lopullinen pinta puolestaan vedetään vasta, kun lauta on jo paikallaan seinässä, koska silloin saadaan yhtenäisin ja tasaisin pinta.

Etenkin pystyverhouksessa on tärkeää suojata lautojen päät kunnolla. Jo katkaistaessa ne sahataan viistoiksi siten, että saadaan aikaan kunnon tippanokka. Maalatessa ne käydään yksitellen huolellisesti läpi siveltimellä, jolloin puun sisällä kulkeva pystysuora saadaan varmasti suljettua kunnolla.

Jokainen voi valita mielensä mukaan peittävän tai läpikuultavan puunsuojan. Lämpökäsittely ei edellytä erityisesti jommankumman käyttöä.

Kaverista on tietysti hyötyä muulloinkin, mutta aivan erityisesti korkeaa seinää verhoiltaessa, jolloin toinen puuhaa alhaalla ja toinen ylhäällä telineillä. telineellä. Etenemän pystysuoruus on aika ajoin syytä tarkistaa vatupassilla. Pitkät paneelilaudat saattavat myös olla hiukan kaarevia, joten heti alussa olisi hyvä räpsäyttää värinarulla seinään luodin avulla pystysuoriksi tarkastettuja apuviivoja timpurien avuksi.

Naulaamiseen voi käyttää hakasnaulainta, viimeistelynaulainta tai dyckert-naulainta. Naulojen on oltava haponkestäviä kiinnitettäessä lämpökäsiteltyä puuta. Lämpökäsitelty puu on hiukan tavanomaista hauraampaa, joten naulattaessa noin 20 mm lähempää sen reunoja olisi hyvä tehdä ensin apureiät halkeamisen estämiseksi. Tosin tämä vaara ei tietysti ole niin suuri julkisivuverhouksessa, koska siinä kiinnitysrimana on aina vähintään 100 mm levyinen eikä ole juurikaan vaaraa joutua liian lähelle paneelilaudan reunoja.

Laudat heftaillaan ensin kiinni sieltä täältä. Lopuksi ammutaan pitkät linjat yksi kerrallaan pitkän linjarin avulla, jolloin naulariveistä tulee siistin näköisiä.

Lisätietoja:
www.thermowood.fi
www.finnforest.fi

(JKA 22.9.2006)