Olut oli vielä keskiajalla iso ja tärkeä osa päivittäistä ravinnonsaantia.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton mukaan olut oli myös pääsiäisen ja paastonajan keskiössä, sillä sitä juomalla korvattiin kokonaisia aterioita. Luostarit panivat olutta paitsi omaan käyttöönsä, myös myyntiin.
Monissa luostariperinteissä olut oli korostetusti paastonajan juoma, jota ei mielletty alkoholiksi.
– Pääsiäiseen valmistauduttiin paastoamalla. Pidättäydyttiin lihasta ja ruuan määrää vähennettiin. Alkoholin, eli viinin nauttiminen oli myös kielletty. Olutta sen sijaan juotiin, sillä se oli hyvää ja ravitsevaa ja korvasi paastossa kokonaisen aterian, sanoo teologi ja kirjailija Lari Junkkari
Luostareiden pääsiäisolutperinteet eivät yllä nykypäivän Suomeen saakka, vaikka muualla Euroopassa, varsinkin Belgiassa ja Saksassa, niitä pannaankin yhä ahkerasti.
Kotimaisten pienpanimojen keskuudessa sen sijaan varovaista innostusta pääsiäisoluisiin on havaittavissa esimerkiksi mämmioluen muodossa.
Olut – keskiajan hyvin säilyvä ja ravitseva elintarvike
Olut oli keskiajalla ravitseva ja hyvin säilyvä elintarvike, joka kuului päivittäiseen ruokavalioon niin tavallisen kansan kuin ylhäisönkin keskuudessa. Oluen kulutus keskiajan Euroopassa oli noin 1,5 litraa päivässä henkilöä kohden, ja joskus tavallisenkin kansan ateria saattoi koostua pelkästään oluesta.
– Olutta pantiin kaikkialla, sillä se oli hyvin keskeinen ravintoaine. Maataloissa oluen panemisesta vastasivat emännät, luostareissa taas munkit ja joskus nunnatkin, Junkkari kuvaa.
Kakkoslaadun olut päätyi munkeille
Luostareissa pantu olut päätyi paitsi luostarin asukkaiden käyttöön, myös myyntiin. Oluen myyminen olikin tärkeä osa luostareiden tulonhankintaa. Olutta pantiin eri laatuja, joista parasta ja vahvinta tarjottiin arvovieraille ja sitä myytiin eteenpäin ruhtinaanhoviin.
– Kakkoslaatu taas oli tarkoitettu munkkien itsensä juotavaksi ja kolmoslaatua myytiin köyhille matkalaisille luostarin majatalon yhteydessä. Myös lähiseutujen ihmiset ostivat eri laatuisia oluita luostareista.
