Olisiko Halla-ahon pitänyt keskeyttää istuntotauko? Tutkija: "Harkintavaraa pitää käyttää"
13:34Oppositio moittii puhemies Jussi Halla-ahoa – näin tutkija arvioi tilannetta
Julkaistu 17.07.2023 20:41
Helmi Sundström
helmi.sundstrom@mtv.fi
Annika Nuotto
annika.nuotto@mtv.fi
Oppositiosta on arvosteltu eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) päätöstä olla keskeyttämättä eduskunnan istuntotaukoa. Väitöskirjatutkijan mukaan on vaikea määritellä, mikä on tarpeeksi painava syy keskeyttää istuntotauko.
Viime perjantaina koko oppositio vaati puhemiestä kutsumaan eduskunnan koolle, jotta eduskunnassa päästäisiin käsittelemään hallituksen ministereiden kannanottoja ja luottamusta. Puhemies Halla-aho ei tähän taipunut.
Yleisen valtio-opin väitöskirjatutkija Theodora Helimäen mukaan tilanne, jossa oppositio vaatii eduskuntaa keskeyttämään istuntotauon, on poikkeuksellinen.
– [Tällaisessa poikkeustilanteessa] ei ole säännöksiä puolin tai toisin. Silloin toki myös kun vastataan, voidaan vedota asioihin, jotka eivät ole kiveen kirjoitettu.
Halla-aho kirjoitti
päätöksessään
muun muassa
, että oppositioryhmät eivät aluksi pyrkineet edistämään asiaansa lähestymällä suoraan puhemiestä, vaan esittämällä
tämän
toimintaa koskevia vaatimuksia sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa.
– Tulkitsen tätä niin, että tarkoituksena oli luoda arvovaltakonflikti puhemiehen kanssa ja pyrkiä julkisuuden painetta hyödyntäen ohjaamaan puhemiehen päätöksentekoa haluttuun suuntaan, Halla-aho kirjoitti.
Sosiaalinen media on Helimäen mukaan vahvasti mukana Suomen poliittisessa kulttuurissa ja keskustelussa. Siellä reagoidaan asioihin nopeasti ja silloin, kun ne tapahtuvat.
– Sen takia ei ole ihan niin selkeää, onko tämä oikein tai väärin, että ensin otetaan kantaa esimerkiksi juurikin somessa sen sijaan, että otetaan suoraan häneen yhteyttä.
Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin väitöskirjatutkija Theodora Helimäen mukaan on merkityksellistä, milloin eduskunta keskustelee nyt ajankohtaisista aiheista.
Helimäen mukaan on ymmärrettävää, että säännöt istuntotauon keskeytykseen ovat suhteellisen löyhät, sillä ennalta ei voida ennustaa, mitä tilanteita eteen tulee.
– On myös todella vaikeaa määritellä, mikä on tarpeeksi painava syy reagoida näihin asioihin ja millä aikataululla, hän sanoo.
Halla-ahon ajatukseen arvovaltakonfliktista Helimäki toteaa, että hänen näkemyksensä mukaan ketään vastaan ei olla suoranaisesti hyökätty, vaan keskustelu on osa demokraattista prosessia.
Halla-ahoa on kritisoitu siitä, että hän olisi puhemiehenä ottanut liikaa kantaa päiväpoliittiseen keskusteluun esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
– Toki hän on tässä puolueellinen jopa sanan kirjaimellisessä merkityksessä, sillä hänen puoluettaan –– kohtaan on ollut eniten kohuja tämän matkan varrella, Helimäki sanoo.
– Se, kuinka paljon otetaan kantaa asioihin varsinkin suhteellisen yksityisillä Twitter-tileillä, on aika häilyvää. Toki voidaan katsoa, että hän on puolueellinen näihin asioihin.
Helimäki ei anna esimerkkiä yksittäisestä kannanotosta. Halla-aho twiittasi muun muassa näin 13. heinäkuuta:
– Perustuslaki, eduskunnan työjärjestys ja vakiintunut käytäntö ovat toki "teknisiä kysymyksiä" mutta silti tärkeitä ohjenuoria.
– Vaihtoehtona on mielivalta ja "punakaartimeininki", jossa aggressiivisin ja kovaäänisin saa tahtonsa läpi, twiitti jatkui.
Onko oppositiolla mahdollisuutta keskeyttää istuntotauko?
Halla-ahon mukaan hän olisi suostunut istuntotauon keskeytykseen, mikäli eduskunnan enemmistö olisi sitä toivonut.
Enemmistöhallituksessa oppositio luonnollisesti on eduskunnallinen vähemmistö. Onko oppositiolla ylipäänsä mahdollisuutta saada eduskuntaa koolle istuntatauon aikana?
Mikäli asetetaan vaatimus, jonka mukaan eduskunnan enemmistön tulee olla tauon keskeyttämisen puolella, luodaan asetelma, jossa oppositiolla ei ole niin paljon valtaa, Helimäki sanoo.
– Mikä tosiaan ei välttämättä ole lain silmissä ainakaan niin, hän toteaa.
– Harkintavaraa pitää käyttää, Helimäki sanoo, mutta toteaa myös, että puhemies saa itse päättää, miten tilanteessa toimii.
Helimäen mukaan on paljonkin merkitystä, milloin eduskunta pääsee keskustelemaan nyt pinnalla olevista aiheista.
Eduskunnan seuraava täysistunto tullaan pitämään syyskuussa.
– Tämä kohu on ajankohtainen nyt, tämä on päivänpolitiikkaa, Helimäki toteaa.
– Sen takia nyt nämä keskustelut ovat paljon relevantimpia kuin mitä ne tulevat olemaan syyskuussa.
Helimäki muistuttaa, että istuntotauon jälkeen eduskunta alkaa keskustella myös hallitusohjelmasta yksityiskohtaisemmin.
– Voi olla, että silloin tälläinen kohu jää aika paljon jalkoihin.
Tyypillisempää kaksipuoluejärjestelmissä
Helimäen mukaan hallituksen alkutaival on ollut "poikkeuksellisen myrskyisää". Hänen mukaansa tilannetta vaikuttaa blokkiutumiselta tai kahtiajaolta.
– Tämähän vaikuttaa hieman enemmän tältä, mistä puhuttiin vaalien aikana, joko blokkiutumisesta tai kahtiajaosta.
Helimäen mukaan nähty vastakkainasettelu on tyypillisempää kaksipuoluejärjestelmissä, jossa ollaan asioita vastaan tai niiden puolesta, ja yritetään tuoda politiikkaan henkilöitymistä tai jopa viihdettä sen sijaan, että keskityttäisiin asiasisältöihin.
– Tämä on ollut todella poikkeuksellinen, omalla tavallaan mielenkiintoinen, mutta myös harmillinen asia, että tälläisiin asioihin keskitytään näin vahvasti, hän sanoo.
Millaisena tutkija näkee hallituksen alkutaipaleen? Katso koko haastattelu artikkelin alusta löytyvältä videolta.
