Uusi selvitys esittää 38 tavoitetta, joilla saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja moninaisuutta korkeakoulutuksessa voidaan edistää.
Korkeakoulutus ei ole Suomessa vielä kaikille yhdenvertaisesti saavutettavissa eikä mahdollisuuksien tasa-arvo toteudu kaikille, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) julkaisema selvitys. Tiellä voi olla erilaisia korkeakoulutuksen fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen, alueelliseen tai kielelliseen saavutettavuuteen liittyviä esteitä.
Selvityksen vastaanottaneen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen mukaan alueellisilla ja sosioekonomisilla seikoilla on ehkä jopa enemmän merkitystä saavutettavuuteen kuin aiemmin.
– Valitettavasti tämä osoittaa, että vuosikymmenten työ ei ole poistanut täysin mahdollisuuksien tasa-arvon ongelmia, Kurvinen sanoo tiedotustilaisuudessa.
Korkeakoulutus periytyy sukupolvelta toiselle
Yliopistokoulutukseen jatkaminen on eriytynyt perhetaustan mukaan. Lukion eriyttävä merkitys perustuu siihen, että korkeasti kouluttautuneiden vanhempien lapset hakeutuvat lukioon ja suorittavat ylioppilastutkinnon selvästi yleisemmin kuin matalammin kouluttautuneiden vanhempien lapset.
Vanhempien korkea koulutus tukee lasten koulumenestystä, sillä heidän oma kokemuksensa koulutuksesta kannustaa lapsia etenemään.
Selvityksen mukaan muita taustatekijöitä ovat myös maahanmuuttotaustaisuus, toimintarajoitteisuus ja vammaisuus, kuuluminen kielellisiin ja kulttuurisiin vähemmistöihin, erilainen oppijuus sekä kuuluminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.
– Jokaisella pitää olla mahdollisuus kouluttautua niin paljon kuin oma yritteliäisyys ja lahjakkuus riittävät, riippumatta sukupuolesta tai perhetaustasta, kertoo ministeri Kurvinen.