Asiantuntijat varoittavat Rydmanin päätöksen rapauttavan tutkimuksen riippumattomuutta ja koko sosiaalialan tiedepohjaa.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) leikkasi sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimuksen rahoituksen puoleen budjetoidusta.
Samalla Rydman hylkäsi puolet vertaisarvioinnissa jo hyväksytyistä hankkeista. Rydman perusteli hylkäyksiä vetoamalla valtiontalouteen.
– Epäilemättä ministerille epätyypilliseen tapaan pyysin luettavaksi mainittujen hankkeiden tutkimussuunnitelmat ja kävin ne läpi. Jos en pystynyt vakuuttumaan tutkimushankkeen perusteltavuudesta vallitsevassa valtiontalouden tilanteessa, päätin hylätä rahoitushakemuksen, Rydman kirjoitti pikaviestipalvelu X:ssä.
Talentia tyrmää: "Ennenkuulumatonta ja päätöntä"
Alalla Rydmanin päätöstä pidetään muun muassa käsittämättömänä.
– Tämähän on aivan ennenkuulumatonta ja päätöntä, toteaa sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
– Miten ministeri arvioi nimenomaan sosiaalityön tutkimuksen olevan sellaista, mihin hän voi sekaantua ja katsoo tietävänsä syvällisemmin sosiaalityön tieteenalasta kuin meidän alamme professorit?
Karsio arvioi kyseessä olevan myös sosiaalialan arvostus.
– Ensin leikataan alan järjestöiltä, sosiaalipalveluista ja nyt tieteestä. Kyllähän tässä on täydellinen ristiriita myös sen kanssa, että hallitus puhuu palveluiden vaikuttavuuden parantamisen tarpeesta ja sitten samaan aikaan tehdään tällaisia päätöksiä, Karsio toteaa.
– Tämä on aivan päätöntä. Se, että poliittisesti päätetään, mitä tässä maassa tutkitaan… Tässä on kyse äärimmäisen vakavasta asiasta ja tällaista ei voida kerta kaikkiaan hyväksyä.
Talentian puheenjohtaja myöntää tulevaisuuden huolettavan.
– Ei pelkästään sosiaalityön tutkimuksen, vaan ihan koko meidän tieteenalan näkökulmasta. Tällaiset poliittiset tieteeseen sekaantuvat päätökset ovat erittäin vakava asia.
– Kyllä pääministerikin saisi nyt arvioida tätä tilannetta vakavasti.
Lastensuojelututkimus putosi, vaikka teema korostui
Yksi ministeri Rydmanin hylkäyslistalle joutuneista, jo hyväksytyn hankerahoituspäätöksen saaneista tutkijoista on Tampereen yliopiston sosiaalityön yliopistonlehtori, yhteiskuntatieteiden tohtori Rosi Enroos.
– Osasin jo hakuvaiheessa ennakoida, että kyseessä ei ole hallitukselle mieluinen aihe, Enroos kertoo.
– Silti luotin siihen, että arviointikriteerit pitävät paikkansa ja tasokkaalla yhteiskunnallisesti merkittävällä tutkimuksella on paikkansa.
Enroos kertoo huolellisesti tehdyn työn jälkeen päällimmäisen tunteen olevan pettymys.
– Taustalla on laajempi todella syvä huoli. Kyse ei ole vain omasta hankkeestani, vaan päätös herättää kysymyksen tieteen vapaudesta ja siitä, miten tutkimusaiheet vaikuttavat rahoituspäätöksiin, hän sanoo.
– Sosiaalityön tutkimusperustaisuutta ja yhteiskuntapoliittisesti merkittävän tutkimuksen tarvetta korostetaan jatkuvasti, mutta kriittinen tutkimus on nyt vaakalaudalla.
Tieteentekijät: Laatu syntyy vertaisarvioinnista, ei poliittisesta harkinnasta
Rosi Enroos oli saanut jo rahoituksen Kuntoutusta ja kontrollia – lastensuojelulaitosten tehtävä, käsitykset ja käytännöt -hankkeelleen.
– Sain päätöksen tiedoksi tiistaina 23. kesäkuuta. Epäilin jo siinä kohtaa päätöksen poliittisuutta, Enroos kertoo.
– Päivää myöhemmin sain virkamiesten tekemän päätösesityksen, joka vahvisti epäilyni päätöksenteosta ohi hakukuulutuskriteerien ja tieteellisen arvioinnin.
Valtioneuvoston verkkosivuilla julkaistussa tiedotteessa todetaan, että rahoitetuissa hankkeissa painottuu muun muassa lastensuojelututkimus.
– Tästä huolimatta Tampereen yliopiston lastensuojeluun kohdistuvat hankehakemukset, jotka sijoittuivat päätösesityksessä ensimmäiselle ja 12. sijalle ja joita esitettiin rahoitettaviksi, on jätetty rahoittamatta, Rosi Enroos sanoo.
– Rahoitusta on samanaikaisesti myönnetty heikommin sijoittuneille hankkeille. Myös tämä ristiriita heikentää päätöksen johdonmukaisuutta ja perusteltavuutta.
Rosi Enroosin mukaan hylkäyspäätöksen perusteluista ei selviä, miksi päätöksiä ei ole tehty ennalta esitettyjen kriteerien mukaan vertaisarvioinnin pohjalta.
– Ratkaisun on tehnyt ministeri, joka on julkisuudessa todennut perehtyneensä hakemuksiin henkilökohtaisesti. Jos ratkaisu perustuu asiantuntijapisteytyksestä poikkeavasti yksittäisen päätöksentekijän omaan arvioon ilman läpinäkyviä perusteita, vaarantuu objektiivisuus ja tieteen autonomia.
Enroos sanoo valtion tutkimusrahoituksen olevan merkittävä mahdollistaja alan tutkimukselle ja käytännöille.
– Ajassa, jossa tutkimusrahoitus on erityisen kilpailtua, rahoituksen puolittaminen tarkoittaa sitä, että osa yhteiskuntapoliittisesti tärkeästä tutkimuksesta jää tekemättä.
– Sosiaaliturvan ja järjestöjen leikkaukset korostavat julkisen järjestelmän roolia ihmisten hyvinvoinnin turvaajana. Niinpä sen toiminnan olisi entistä tärkeämpää perustua tutkittuun tietoon.
– Tämä on ollut minulle tutkijana selkeä viesti, että hallitus ei halua puolueetonta kriittistä tutkimusta. Oman tutkimuksen tulevaisuus on vaakalaudalla siinä mielessä, että mikäli tieteenteko on poliittisten ideologioiden toteuttamista, sellaista en ole ajatellut tehdä, Rosi Enroos toteaa.
Sosiaalityön tutkimuksen ja sosiaalityön tehtävänä on tuottaa tietoa, puolustaa heikompiosaisia ja antaa ääni niille haastavissa elämäntilanteissa oleville, joiden ääni ei kuulu yhteiskunnassa tai esimerkiksi vaaleissa.
– Tätä haluan jatkossakin tehdä, vaientamisyrityksistä huolimatta, Rosi Enroos linjaa.
"Poliitikkojen tehtävä ei ole ohjailla, mitä saa tutkia"
Tutkimusrahoituksen hakeminen on tutkijalle varsin työlästä ja vie aikaa itse tutkimukselta.
– Se on myös uuvuttavaa, sillä isosta työmäärästä huolimatta rahoituksen saaminen ei ole varmaa, toteaa Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Nina Hahtela liiton verkkosivuilla julkaistussa kirjoituksessa.
– Tiede tarvitsee pitkäjänteisyyttä, riippumattomuutta ja asiantuntemusta. Vain tieteellinen arviointi takaa laadun varmistamisen.
Hahtela muistuttaa, että tieteen vapauden alistaminen poliittiselle ohjaukselle vaarantaisi kansalaisten oikeuden saada luotettavaa tietoa ja mahdollisuus tehdä tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä.
– Poliitikkojen tehtävä ei ole ohjailla, mitä saa tutkia, vaan varmistaa, että tiede saa riittävät ja vakaat resurssit ja vapaana painostuksesta pysyen.
– Vain näin voidaan turvata tieteen kyky vastata yhteiskunnan tulevaisuutta määrittäviin kysymyksiin.
Visa Högmander työskentelee MTV Uutisissa toimittajana ja tuottajana.
Hän tekee uutisia laajalti kotimaan aiheista, isoimpina kiinnostuksen kohteinaan ovat musiikkiin, elokuviin ja muihin kulttuuriaiheisiin liittyvät uutiset.
