Rydman hylkäsi lastensuojelun tutkimukselle jo myönnetyn rahoituksen: "Hallitus ei halua puolueetonta kriittistä tutkimusta"

Lue myös: Rydman pitää yhä kiinni avustuskriteereistään MTV:n haastattelussa – "Korruptatiivisia piirteitä"

Talentian puheenjohtaja myöntää tulevaisuuden huolettavan.

– Ei pelkästään sosiaalityön tutkimuksen, vaan ihan koko meidän tieteenalan näkökulmasta. Tällaiset poliittiset tieteeseen sekaantuvat päätökset ovat erittäin vakava asia.

– Kyllä pääministerikin saisi nyt arvioida tätä tilannetta vakavasti.

Lastensuojelututkimus putosi, vaikka teema korostui

Yksi ministeri Rydmanin hylkäyslistalle joutuneista, jo hyväksytyn hankerahoituspäätöksen saaneista tutkijoista on Tampereen yliopiston sosiaalityön yliopistonlehtori, yhteiskuntatieteiden tohtori Rosi Enroos.

– Osasin jo hakuvaiheessa ennakoida, että kyseessä ei ole hallitukselle mieluinen aihe, Enroos kertoo.

– Silti luotin siihen, että arviointikriteerit pitävät paikkansa ja tasokkaalla yhteiskunnallisesti merkittävällä tutkimuksella on paikkansa.

Lue lisää: Minja Koskela ryöpytti Rydmania – vertasi Orbániin

Enroos kertoo huolellisesti tehdyn työn jälkeen päällimmäisen tunteen olevan pettymys.

– Taustalla on laajempi todella syvä huoli. Kyse ei ole vain omasta hankkeestani, vaan päätös herättää kysymyksen tieteen vapaudesta ja siitä, miten tutkimusaiheet vaikuttavat rahoituspäätöksiin, hän sanoo.

– Sosiaalityön tutkimusperustaisuutta ja yhteiskuntapoliittisesti merkittävän tutkimuksen tarvetta korostetaan jatkuvasti, mutta kriittinen tutkimus on nyt vaakalaudalla.

Tieteentekijät: Laatu syntyy vertaisarvioinnista, ei poliittisesta harkinnasta

Rosi Enroos oli saanut jo rahoituksen Kuntoutusta ja kontrollia – lastensuojelulaitosten tehtävä, käsitykset ja käytännöt -hankkeelleen.

– Sain päätöksen tiedoksi tiistaina 23. kesäkuuta. Epäilin jo siinä kohtaa päätöksen poliittisuutta, Enroos kertoo.

– Päivää myöhemmin sain virkamiesten tekemän päätösesityksen, joka vahvisti epäilyni päätöksenteosta ohi hakukuulutuskriteerien ja tieteellisen arvioinnin.

Valtioneuvoston verkkosivuilla julkaistussa tiedotteessa todetaan, että rahoitetuissa hankkeissa painottuu muun muassa lastensuojelututkimus.

– Tästä huolimatta Tampereen yliopiston lastensuojeluun kohdistuvat hankehakemukset, jotka sijoittuivat päätösesityksessä ensimmäiselle ja 12. sijalle ja joita esitettiin rahoitettaviksi, on jätetty rahoittamatta, Rosi Enroos sanoo.

– Rahoitusta on samanaikaisesti myönnetty heikommin sijoittuneille hankkeille. Myös tämä ristiriita heikentää päätöksen johdonmukaisuutta ja perusteltavuutta.

Lue myös: Kuinka pahassa kriisissä hallitus on? Näin puheenjohtajat vastaavat

Rosi Enroosin mukaan hylkäyspäätöksen perusteluista ei selviä, miksi päätöksiä ei ole tehty ennalta esitettyjen kriteerien mukaan vertaisarvioinnin pohjalta.

– Ratkaisun on tehnyt ministeri, joka on julkisuudessa todennut perehtyneensä hakemuksiin henkilökohtaisesti. Jos ratkaisu perustuu asiantuntijapisteytyksestä poikkeavasti yksittäisen päätöksentekijän omaan arvioon ilman läpinäkyviä perusteita, vaarantuu objektiivisuus ja tieteen autonomia.

Enroos sanoo valtion tutkimusrahoituksen olevan merkittävä mahdollistaja alan tutkimukselle ja käytännöille.

– Ajassa, jossa tutkimusrahoitus on erityisen kilpailtua, rahoituksen puolittaminen tarkoittaa sitä, että osa yhteiskuntapoliittisesti tärkeästä tutkimuksesta jää tekemättä.

– Sosiaaliturvan ja järjestöjen leikkaukset korostavat julkisen järjestelmän roolia ihmisten hyvinvoinnin turvaajana. Niinpä sen toiminnan olisi entistä tärkeämpää perustua tutkittuun tietoon.

Lue lisää: Sosiaaliturvaministeri Partanen: Rydmanin toiminta räikeästi ristiriidassa hallituksen kanssa

– Tämä on ollut minulle tutkijana selkeä viesti, että hallitus ei halua puolueetonta kriittistä tutkimusta. Oman tutkimuksen tulevaisuus on vaakalaudalla siinä mielessä, että mikäli tieteenteko on poliittisten ideologioiden toteuttamista, sellaista en ole ajatellut tehdä, Rosi Enroos toteaa.

Sosiaalityön tutkimuksen ja sosiaalityön tehtävänä on tuottaa tietoa, puolustaa heikompiosaisia ja antaa ääni niille haastavissa elämäntilanteissa oleville, joiden ääni ei kuulu yhteiskunnassa tai esimerkiksi vaaleissa.

– Tätä haluan jatkossakin tehdä, vaientamisyrityksistä huolimatta, Rosi Enroos linjaa.

"Poliitikkojen tehtävä ei ole ohjailla, mitä saa tutkia"

Tutkimusrahoituksen hakeminen on tutkijalle varsin työlästä ja vie aikaa itse tutkimukselta.

– Se on myös uuvuttavaa, sillä isosta työmäärästä huolimatta rahoituksen saaminen ei ole varmaa, toteaa Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Nina Hahtela liiton verkkosivuilla julkaistussa kirjoituksessa.

– Tiede tarvitsee pitkäjänteisyyttä, riippumattomuutta ja asiantuntemusta. Vain tieteellinen arviointi takaa laadun varmistamisen.

Lue myös: Orpo puuttuu Rydmanin päätöksiin, Purra vastustaa – syyttää järjestöjä "julkisuussätkinnästä"

Hahtela muistuttaa, että tieteen vapauden alistaminen poliittiselle ohjaukselle vaarantaisi kansalaisten oikeuden saada luotettavaa tietoa ja mahdollisuus tehdä tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä.

– Poliitikkojen tehtävä ei ole ohjailla, mitä saa tutkia, vaan varmistaa, että tiede saa riittävät ja vakaat resurssit ja vapaana painostuksesta pysyen.

– Vain näin voidaan turvata tieteen kyky vastata yhteiskunnan tulevaisuutta määrittäviin kysymyksiin.