Oikeuskansleri Pöysti: Suurempi etäisyys voi olla perusteltua valvojan uskottavuudelle – ei aio jatkossa osallistua valmisteleviin neuvotteluihin

Maan ylimpiin laillisuusvalvojiin lukeutuva oikeuskansleri Tuomas Pöysti ei aio vastaisuudessa osallistua hallituksen valmisteleviin neuvotteluihin.

STT kysyi Pöystiltä hänen roolistaan liikkumisrajoituksia koskevan lakiesityksen valmistelussa. Perjantaina tiedotusvälineissä nostettiin esille Pöystin sähköpostit, joissa hänen tulkittiin neuvoneen pääministeriä lakitekstin kirjoittamisessa ja esityksen viestinnässä.

Pöysti kertoo osallistuneensa valmistelun aikana pyynnöstä hallituspuolueiden johtajien yhteiseen neuvotteluun.

– Oikeaan suuntaan ohjaavaa palautetta on oikeuskanslerin vakiintuneen käytännön mukaisesti annettu valmistelun loppupuolella, kun asia oli tulossa päätöksentekoon. Nyt sitä oli valmistelun loppuvaiheessa tarve antaa paljon kiireellisellä aikataululla, Pöysti kertoo STT:lle.

Hän kertoo nyt linjanneensa, ettei osallistu sellaisiin neuvotteluihin, joissa ei käsitellä lakiluonnosten lopulliseksi tarkoitettua päätöspohjaa.

– Lisäksi arvioitavanani on kokonaisuudessaan, että rajaisin osallistumisen vain yleisistunnon muodollisiin päätösistuntoihin.

Yleisistunnossa hallitus hyväksyy muun muassa eduskunnalle annettavat lakiesitykset.

STT pyysi Pöystiltä haastattelua maaliskuun lopulla esitetyn liikkumisrajoituslain valmistelusta ja yleisesti oikeuskanslerin roolista. Pöysti vastasi STT:n kysymyksiin sähköpostilla. 

"Liiallisen läheisyyden tunne" vaarana

Pöystin mukaan suurempi ja näkyvä etäisyys valvottaviin saattaisi hyvinkin olla perusteltua laillisuusvalvonnan uskottavuuden kannalta.

– Oikeuskansleri on perinteisesti antanut nopeasti korjaustarpeita osoittavaa palautetta valtioneuvoston yleisistunnon lähestyessä. On syytä harkita muotoja, millä se annetaan. Sähköpostit ovat nopea tapa kommunikoida, mutta vaarana ovat tulkintavirheet ja liiallisen läheisyyden tunne, Pöysti kirjoittaa.

Toisessa vaakakupissa hänen mukaansa painavat argumentit laillisuusvalvonnan tehokkuuden ja asioiden oikeaan suuntaan ohjaamisen puolesta.

Yksi esille nostetuista sähköposteista oli lähetetty suoraan pääministeri Sanna Marinille (sd.) ja hänen poliittiselle esikunnalleen. Siinä Pöysti kertoi, mitä esityksessä "julkisuudessa kannattaa korostaa".

Myöhemmin hän kutsui viestin muotoilua onnettomaksi, mutta kiisti luopuneensa laillisuusvalvojan roolista. Hän oli jo aiemmin kiistänyt poistuneensa erotuomarin roolista tai olleensa "hallitustiimin" jäsen.

– Yritin kuitenkin välttää sitä, että hallituksen esityksen keskeisestä säännöksestä ei annettaisi oikeudellisesti virheellistä kuvaa, Pöysti kertoi perjantaina Helsingin Sanomille.

Edeltäjä: Roolijako tärkeää

Viikko sitten myös Pöystin edeltäjä Jaakko Jonkka otti kantaa oikeuskanslerin hallinnolliseen asemaan.

Vuosina 2007–2017 oikeuskanslerina toiminut Jonkka kirjoitti Helsingin Sanomille lähettämässään mielipidekirjoituksessa, että oikeuskansleri voi toisinaan osallistua lakien valmisteluun jo ennen kuin niitä tarkastetaan valtioneuvoston yleisistunnon alla.

Jonkka korosti, että varhaisemmassakin vaiheessa oikeuskanslerin tulee toimia valvojana eikä pykälien kirjoittajana tai hallituksen tavoitteita edistävänä avustajana.

– Roolijaosta kiinni pitäminen on näissä hallituksen epävirallisissa neuvotteluissa tärkeää siksi, ettei oikeuskansleri ajaudu osalliseksi päätöksentekoon, jota on velvollinen valvomaan, Jonkka kirjoitti.

Pahoitteli väärää tulkintaa tohtorilta

Liikkumisrajoitusesityksen valmistelua on puitu julkisuudessa sen jälkeen, kun esitys kaatui eduskunnan perustuslakivaliokunnassa monien poikkeuksiensa saattelemana.

Julkisuudessa käsiteltyjen sähköpostien mukaan Pöysti on kertonut valtioneuvoston kanslian virkamiehille, että luonnos sai "yllättävän positiivista" palautetta oikeusoppineilta. Lauantaina Pöysti pyysi tohtori Pauli Rautiaiselta anteeksi tämän kannasta tekemäänsä väärää tulkintaa.

Samalla Pöysti kertoi keränneensä reaktiot tiedotusvälineistä ja sosiaalisesta mediasta suoran palautteen pyytämisen sijaan. Hän kertoo STT:lle, että viestin saaneet virkamiehet olivat tietoisia tästä, sillä asiaa oli käsitelty aiemmin suullisesti.

– Viestin vastaanottajat siis tiesivät, että kyse oli sosiaalisen median ja tiedotusvälineiden keskustelusta ja näin ei ketään ole johdettu harhaan, Pöysti kirjoittaa.

Oikeuskanslerin toiminnan valvonta kuuluu eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. Valiokunnan puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) ei halunnut kommentoida asiaa, eikä STT tavoittanut varapuheenjohtaja Antti Häkkästä (kok.) haastatteluun lauantaina.

Suurimpien oppositiopuolueiden puheenjohtajat Jussi Halla-aho (ps.) ja Petteri Orpo (kok.) kertoivat lauantaina Helsingin Sanomille, että eivät vaadi Pöystin eroa viestien paljastamien tietojen johdosta. He korostivat hallituksen vastuuta lainvalmistelusta.

Lue myös:

    Uusimmat