Koulujakouudistuksella halutaan tasata oppilasmääriä ja saada kouluihin riittävästi suomea puhuvia oppilaita. Opetusalan Ammattijärjestön neuvottelujohtajan Petri Lindroosin mukaan eri kulttuurit ja kieliryhmät tulisi nähdä ennen kaikkea rikkautena.
Koulujen alun lähestyessä puhuttaa lasten koulupolkujen muutos Helsingissä. Osa Puu-Myllypuron ja Herttoniemen alueiden lapsista menee tulevaisuudessa lähikoulun sijaan Itäkeskuksen kouluun.
Kaupungin mukaan näin tasataan oppilasmääriä ja saadaan esimerkiksi Itäkeskuksen kouluun lapsia, jotka osaavat kunnolla suomea.
Koulujakouudistuksen taustalla ovat S2-oppilaat, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
– Olisi edullista, että oppilasryhmät olisivat sellaisia, ettei S2-oppilaiden suhteellinen osuus olisi liian iso. Kussakin lähikoulussa pitäisi olla riittävät resurssit, riittävän pienet ryhmäkoot ja riittävästi S2-opetusta, sillä kielen oppiminen on ihan keskeinen asia yhteiskunnassa menestymisen näkökulmasta, sanoo Huomenta Suomessa vieraillut Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos.
– Olemme sen verran pieni maa, ettei meillä ole varaa heittää hukkaan yhtään lasta, hän jatkaa.
Lue myös: Helsinki maksattaa maahanmuuttopolitiikan seuraukset pahaa-aavistamattomilla lapsiperheillä
Lindroos näkee lähtökohtaisesti rikkautena, että luokissa on oppilaita eri kulttuureista ja kieliryhmistä. Olennaista on huolehtia siitä, että resursseja on riittävästi.
– Ryhmäkoko vaikuttaa opettajan työhön, hän joutuu jakamaan huomiotaan ryhmässä. Siksi on S2-opetus, jossa ollaan osa ajasta oman ryhmän kanssa ja osa ajasta saadaan tehokasta kielen opetusta, Lindroos selventää.
Jokaisella tulee olla turvallinen paikka oppia
Helsingin kaupungin keskeinen tehtävä ja velvollisuus on huolehtia siitä, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on hyvä ja turvallinen paikka oppia ja opiskella.
– Koulupiirijako kuuluu osaltaan siihen. Oikeastaan pitäisi lähteä siitä, että jokainen koulu olisi sellainen paikka, että vanhempi kokisi, että sinne voi lapsensa laittaa eikä tarvitsisi olla huolissaan, Lindroos sanoo.
Hän muistuttaa, ettei koulu ole ainoa paikka, missä kieltä opitaan.
– On kyse vahvasti myös asuntopolitiikasta. Kaavoitus täytyy olla tehty niin, että tulee ristiinpölyttämistä. Ei tulisi syntyä sellaisia alueita, joilla ei käytetä suomen kieltä ollenkaan, Lindroos painottaa.
Videolla OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos puhuu myös lähikouluperiaatteesta. Mitä se tarkoittaa?
