Helsingin koulupäätös kuohuttaa – sisäministeri vaatii perumaan: "Päätöntä touhua"

Näin päätöstä perustellaan

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestarin sijainen Shawn Huff (vihr.) sanoo, että päätöksen ensisijainen tavoite on tasata oppilasmääriä etenkin Myllypuron ja Itäkeskuksen koulujen välillä. 

Myllypurossa peruskoulussa oppilaita on paljon, ja tilat ovat ahtaat. Itäkeskuksen peruskoulussa puolestaan on väljempää.

Samalla halutaan tasata S2-oppilaiden, eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuuksia koulujen välillä.

– Se ei ole pääasiallinen tavoite, mutta Helsingin päätöksenteossa segregaation ehkäisy on yksi tärkeimmistä asioista päätöksenteossa, ja se näkyy kaikessa päätöksenteossa rakentamisesta koulupiirijakoihin, Huff toteaa MTV Uutisille.

Ylen koulukoneen mukaan Itäkeskuksen peruskoulussa S2-oppilaiden osuus vuonna 2023 oli noin 54 prosenttia. 

Herttoniemessä sijaitsevalla Hertsikan ala-asteella osuus oli noin 12 prosenttia ja Myllypuron koulussa noin 34 prosenttia.

"Yksituumaisesti valmisteltu"

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Elisa Gebhard puolustaa Helsingin kaupungin päätöstä.  

– Tämä on pitkään, useiden vuosien ajan ja puoluerajat ylittäen yksituumaisesti valmisteltu asia.

– Jokainen lapsi ansaitsee hyvän koulun ja on perusteltua, että eri taustoista tulevat voivat käydä samaa koulua, Gebhard sanoo MTV Uutisille.

Myös Gebhardin mukaan päätöksen keskeinen tavoite on ryhmäkokojen pienentäminen, eikä niinkään S2-oppilaiden osuuksien muuttaminen.

– Perussuomalaisten ulostulojen perusteella heillä ei tunnu olevan ratkaisuja siihen, miten voitaisiin mahdollistaa esimerkiksi pienemmät ryhmäkoot. 

– Tässähän on kyse myös siitä, että oppilasmäärät ovat muuttuneet, eikä pienempiä ryhmäkokoja pystytä varmistamaan ilman tämänkaltaisia uudistuksia. Vaikuttaa siltä, että perussuomalaiset tässä halua pikemminkin nostaa omaa profiiliaan.

Myllypuron peruskoulu.

Helsinkiläiset "ottavat äkkiä ritolat"

Sisäministeri Rantasen mukaan parempia keinoja puuttua haasteisiin olisivat maahanmuuttopolitiikan kiristämisen lisäksi se, että vanhemmat velvoitettaisiin oppimaan suomen kieltä.

– Pidän äärimmäisen tärkeänä sitä, että lasten vanhemmat velvoitetaan oppimaan suomen kieltä ja osallistumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, jotta he voivat tukea lastensa kielitaitoa.

– Tämäntyyppiset päätökset mahdollisesti lisäävät segregaatiota, sillä suomenkieliset vanhemmat, jotka haluavat varmistaa lastensa rauhallisen ja turvallisen koulupäivän, ottavat äkkiä ritolat (lähtevät pois) koko Helsingistä, Rantanen sanoo.

Rantanen uskoo, että kaupunki voisi vielä tehdä uuden päätöksen asiasta.

Vanhempien huolelle ymmärrystä

Sekä Huff että Gebhard ymmärtävät vanhempien huolen.

– Ymmärrän, että muutos mietityttää huoltajia, ja siitä on tullut palautetta. Olemme esimerkiksi pyrkineet varmistamaan kouluteiden turvallisuuden, kun reitit muuttuvat. Lisäksi olemme päättäneet, että jokaisella on oikeus käydä peruskoulu loppuun siinä koulussa, jossa on sen aloittanut. Eli lapset eivät joudu vaihtamaan peruskoulua kesken kaiken, Gebhard sanoo.

Huffin mukaan päätöksen peruminen tarkoittaisi, että Myllypuron peruskoulu jatkaisi ahtaissa tiloissa.

– Ymmärrän todella huoltajien huolen siitä, että koulu vaihtuu. On voitu ehkä ajatella, että lapsi menisi eri kouluun, tai että koulumatka saattaa nyt pidentyä.

– Nämä ovat raskaita ja vaikeita päätöksiä, mutta meidän tehtävämme on katsoa kokonaiskuvaa. Ja kokonaiskuva on se, että meillä on yksi koulu, jossa on todella paljon oppilaita, ja painetta pitää purkaa jollain tavalla, Huff perustelee.

Apulaispormestaria sijaistavan Huffin mukaan esimerkiksi koulumatkojen turvallisuus on pyritty varmistamaan päätöksenteossa.

Helsingin kaupungin tekemä koulupiirimuutos on tulossa siirtymäaikojen jälkeen voimaan vaiheittain lähivuosien aikana.