Segregaation ehkäisy on arvokas tavoite, mutta siihen ei pidä valjastaa alakouluikäisiä lapsia, kirjoittaa MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen.
Koulushoppailu, valkoinen pako – ilmiöllä on monta nimeä. Kantaväestöön kuuluvat muuttavat mahdollisuuksiensa mukaan alueille, joilla esiintyy vähän huono-osaisuutta ja asuu vähän maahanmuuttajia.
Ilmiö on täyttä totta, myös täällä Suomessa. Ei toki koko maassa, sillä suurimmassa osassa Suomea vanhemmat voivat turvallisin mielin lähettää lapsensa oman kunnan tai kaupunginosan lähikouluun.
Valitettavasti näin ei ole asia suurimpien kaupunkien eräissä kaupunginosissa. Helsingissä julkisuuteen ovat nousseet Puu-Myllypuro ja Herttoniemi, sillä niihin on osunut Helsingin kaupungin päättäjien armoton tussikynä: koulunkäyntialueiden rajat on viime maaliskuussa piirretty uusiksi.
Katala temppu perheille
Osalle näiden kaupunginosien lapsista on löytynyt uusi lähikoulu maahanmuuttajavaltaisesta Itäkeskuksesta. Kaupungin ilmoituksen mukaan näin tehdään kahdesta syystä: tasataan oppilasmääriä koulujen kesken ja saadaan Itäkeskuksen kouluun lapsia, jotka osaavat kunnolla suomea.
On hienoa, että perusteet kerrotaan avoimesti. Samaan hengenvetoon voi todeta, että kaupungin päättäjät ovat tehneet harvinaisen katalan tempun Puu-Myllypuron ja Herttoniemen asukkaille.
Jokainen vanhempi haluaa, että oma lapsi pääsee kunnolliseen kouluun, jossa arki on turvallista ja sujuvaa. Hyvään kouluun pääseminen on niin tärkeä asia, että sen perusteella valitaan asuinpaikkoja. Kaupunkitutkijat ovat havainneet, että lapsiperheiden alttius muuttaa kaupungin sisällä ja myös kaupungista pois on suurinta siinä vaiheessa, kun lapset ovat tulossa kouluikään.
Näin ovat ehkä tehneet myös monet nykyiset puumyllypurolaiset ja herttoniemeläiset – tai ainakaan he eivät ole muuttaneet alueilta pois, kun ovat luulleet lastensa pääsevän hyvään kouluun.