Nuorten tekemissä katuväkivaltarikoksissa on kasvua, mutta 2000-luvun alun huippuvuosien lukemia ei vielä ole saavutettu.
Ryöstöissä tyypillistä on, että ne lisääntyvät ja näkyvät tilastoissa piikinomaisesti, kertoo tutkijatohtori Markus Kaakinen Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.
Rikosten törkeät tekomuodot ovat nyt kuitenkin yleisempiä kuin aiemmin 2000-luvulla, jolloin oli vuosittain joitakin kymmeniä nuoria koskevia epäilyjä, nyt hieman yli sata.
– Tämä voi viitata siihen, että rikosaktiivisilla nuorilla aseen kantaminen on yleistynyt. Tästä on jonkin verran poliisillakin näyttöä. Tämä voisi selittää esimerkiksi sitä, miksi ryöstöt ovat aiempaa useammin törkeitä ja toisaalta minkä takia henkirikoksen yritykset ovat yleistyneet, sanoo Kaakinen.
Lue lisää: Nuorten väkivaltarikollisuus raaistunut, nöyryyttämisen kulttuuri yhä vahvemmin läsnä: "Yhteiskunta on tietyllä tapaa ajanut karille"
Ryöstörikosten määrän lisääntyminen ei tarkoita välttämättä sitä, että tekijöitä olisi aiempaa enemmän. Kaakisen mukaan rikoksia tekevien nuorten määrä on vähentynyt 2010-luvulla, mutta useita rikoksia tekevien nuorten määrä on voinut lisääntyä.
Enemmistö nuorista elää perusarkea kaukana väkivaltarikollisuudesta.
– 1990-luvulla useampi nuori oli tehnyt rikoksia tai kiellettyjä tekoja, esimerkiksi varastanut tai kiusannut. Nykyään se on selvä vähemmistö.
Katuväkivallasta vastuussa pieni joukko
Katuväkivallasta on vastuussa useimmiten pieni määrä nuoria, jotka tekevät rikoksista suurimman osan. Heillä voi olla aiempaa väkivaltakäyttäytymistä, mikä usein kasaantuu niin sanotuille korkeamman riskin nuorille.
Myös kaveripiirillä ja -ryhmällä on osansa asiaan. Kaakisen mukaan se ei ole satunnaista, että kenellä on ase taskussaan.
– Jotkut saattavat kantaa asetta mukana siksi, että ajattelevat että muillakin on, se voi olla turvallisuutta luova tekijä. Kun aseita kannetaan mukana, silloin kasvavat myös tilanteisiin liittyvät riskit eli että asetta ja väkivaltaa käytetään, sanoo Kaakinen.