Nuoret kirjoittavat enemmän kuin koskaan, mutta tekstit vilisevät virheitä – Katso esimerkit

"Haluaisin päästä Cheekin keikalle, koska hänen keikat ovat hyviä ja mukaansa tempaavia."

Näin kirjoittaa 8-luokkalainen. Äidinkieltä keskiuusimaalaisessa yläkoulussa opettavan Petra Vartian mukaan tekstissä esiintyy tyypillinen virhe.

– Cheek-esimerkissä on tyypillinen lapsus. Omistusliite puuttuu ilmauksesta "hänen keikat". Piirre kuuluu puhe- ja kirjakielen eroihin, joita koulussa kerrataan vielä ysillä ja lukiossakin. Myös "mukaansa tempaava" on yleiskielellä yhdyssana, mutta on aivan ymmärrettävää, että kahdeksasluokkalainen kirjoittaa tällaisen hankalan ilmauksen väärin, Vartia selvittää.

Lähes kaksikymmentä vuotta äidinkielen opettajana työskennellyt Petra Vartia on viimeisen vuoden aikana havainnut oppilaiden kielitaidon heikkenemisen erityisesti oikeinkirjoittamisessa.

– Aikaisemmin olin luottavainen, että nuoret osaavat kirjoittaa hyvää yleiskieltä ja tunnistavat erilaiset kielirekisterit, kun ne heille opetetaan, mutta nykyään alan olla huolissani somekielen tunkeutumisesta yleiskieleen, Vartia kertoo.

Myös monet Vartian kollegat jakavat huolen kielen heikkenemisestä.

Somekieli sekoittuu yleiskieleen

Yleisimpinä virheinä Vartia nostaa esiin kongruenssivirheet, joilla tarkoitetaan lauseessa esiintyvää virhettä, jossa lauseenjäsenten taivutukset eivät vastaa toisiaan.

– Esimerkiksi sanat merkitys ja vaikutus ovat usein väärin. Kirjoitetaan merkitys elämääni, kun pitäisi kirjoittaa merkitys elämälleni, Vartia täsmentää.

Haluaisin päästä Leevi and the leavingsin keikalle koska he tekevät hyvää musiikkia Pidän heidän sanoituksistaan :)
8-luokkalaisen kirjoittamaa yleiskieltä

Virheitä esiintyy opettajan käytännön kokemuksen mukaan myös pilkutuksessa. Pilkkujen puute ja puhekieliset ilmaukset tulevat enenevissä määrin esiin nuorten kirjoittamassa yleiskielessä.

Sosiaalisen median vaikutus on Vartian mukaan ehdoton.

– Olen sitä mieltä, että somekieli eli kirjoitettu puhe näkyy nuorten yleiskielessä. Nuoret kirjoittavat nykyään enemmän kuin koskaan. He kirjoittavat päivittäin todella paljon Whatsapp-viestejä ja kommentoivat toistensa Instagram-päivityksiä ja muita. Tähän asti en ole huomannut eroa, mutta nyt tuntuu, että puhutun ja kirjoitetun kielen ero on liudentumassa.

”Haluisin pääst Beyoncén keikalle kosk se o mun lempi laulaja ja se o mun idoli ja se o yks maailman parhaist performoijista (perform)”
8-luokkalaisen käyttämää kieltä sosiaalisessa mediassa

Sosiaalisen median ohella lukemisen määrän väheneminen heijastuu Vartian mukaan suoraan kirjoitettuun kieleen. Opettajan mukaan lukutaidon heikkeneminen on nähtävillä kouluissa.

Lukemisen puute vaikuttaa kirjoitustaitoon

Tutkimusten mukaan suomalaisten nuorten lukutaito rapistuu, todetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa vuonna 2016. Vaikka suomalaiset keikkuvatkin edelleen lukutaidoissaan maailman huipulla, taidot ovat heikenneet.

Ja vaikka suomalaisnuoret sijoittuivat vuoden 2015 PISA-tutkimuksessa lukutaidollaan parhaiden joukkoon, Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan erityisesti poikien lukutaitoon tulisi kiinnittää huomiota.

Vartia on huomannut työssään, että nuoret lukevat nykyään vähemmän pitkiä ja paneutumista vaativia tekstejä. Lisäksi nainen epäilee yhdeksi yleiskieltä heikentäväksi syyksi mediassa viliseviä kirjoitusvirheitä.

– Erityisesti iltapäivälehdissä on päivittäin virheitä otsikoissa. Nuoret lukevat siis enemmän tekstejä, joissa on virheitä ja puhekielistä taivuttamista, hän selittää.

ooks kuullu cheeki uude biisi??? Se on sairaa hyvä!!!

8-luokkalaisen kirjoittamaa somekieltä

Reseptiksi kielitaidon kohentamiselle Vartia kaavailee lukutaitoon kannustamista ja oikeinkirjoitustaitojen korostamista.

– Koulu voi yrittää luetuttaa pitkiä tekstejä rauhallisesti, pitää kirjottamista yllä ja korostaa keskeisimpien oikeinkirjoitussääntöjen merkitystä jatkossa. Melkein kaikissa ammateissa tarvitaan oikeinkirjoituksen hallitsemista, opettaja muistuttaa.

 – *Youtube-linkki Luuranko-räpistä*

   ooks kuullu tätä viel

 – En

On muute aik läppä (perässä kolme itkunauruhymiötä)

(Ja vielä kolme itkunauruhymiötä)

 –mmm (perässä yksi itkunauruhymiö)

8-luokkalaisten käymä keskustelu somessa

Kielitaitoa on käyttää oikeaa kieltä oikeassa tilanteessa

Nuorten kielitaitoa tutkinut Helsingin yliopiston tutkija Heini Lehtonen ei ole huolissaan nuorten kielitaidon heikentymisestä. Lehtonen muistuttaa, ettei kielitaitoa mitata pelkästään oikeinkirjoituksessa.

Tutkijan mukaan on tärkeä huomata, että kieli ja sen käyttötarkoitukset ovat muuttuneet. Nykypäivänä ihmisen on hallittava erilaisia tekstilajeja erilaisissa tilanteissa.

– Erilaisissa viestintätilanteissa normit ovat väljentyneet. On paljon viestintätilanteita, joissa tiukimmat yleiskielistandardit ja normit eivät oikeastaan ole edes sopivia. Totta kai muu kieli vaikuttaa varmasti myös yleiskielen normeihin, Lehtonen selvittää.

Tutkija ei halua arvottaa sosiaalisessa mediassa käytettävää kieltä ja yleiskieltä parempaan tai huonompaan. Sen sijaan hän korostaa, että kielitaito on monen tekijän summa.

– Vaikka yleiskielen normeja ei noudatettaisi samalla tavalla, ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, että kielitaito olisi heikentynyt. Enemmin voisi sanoa, että kielitaito moninaistuu ja tarvitaan erilaisia kielitaitoja. Kielitaito on sitä, että osaa käyttää sopivaa kieltä erilaisissa tilanteissa, Lehtonen huomauttaa.