Saria kiusattiin peruskoulussa – nyt omat lapset ovat joutuneet kokemaan saman | MTV Uutiset
5:50Miten kiusaamiseen puututaan, ja miten sitä yritetään estää Vantaalla? Vakavan väkivallanteon syyt on selvitettävä
Julkaistu 25.09.2020 07:10
Valpuri Haapala
valpuri.haapala@mtv.fi
Saria kiusattiin liki koko peruskoulun ajan. Kiusaamisesta yli päässyt äiti joutuu nyt todistamaan, kuinka surullinen kohtalo on siirtynyt hänen erityislapsilleen, jotka ovat jo valmiiksi muita heikommassa asemassa.
Sari joutui kiusatuksi kolmannella luokalla uudelle paikkakunnalle muuttaessaan.
Tampereen tuntumassa sijaitsevan kaupungin kyläkoulussa muut lapset sanoivat, että hän perheineen oli uuteen asuntoon muuttamalla häätänyt aiemmin talossa asuneen entisen koulukaverin perheen.
Sari joutui sietämään solvauksia ja seksuaalista häirintää kuudennelle luokalle asti. Solvaaminen oli tavallisesti huorittelua ja haukkumista. Seksuaalinen häirintä rintaliivien avaamista, paidan nappien repimistä, kiinni käymistä ja sukupuolielimien esittelyä. Joskus pojat tunkivat samaan aikaan tyttöjen vessaan.
Onneksi luokalla oli yksi ystävä. Hänen avullaan Sari jaksoi läpi ala-asteen. Opettajalle tai äidille ei kiusaamisesta uskaltanut kertoa. Tyttö piti itseään syyllisenä kokemaansa kiusaamiseen.
Toivo kuitenkin eli rinnassa. Ehkä asiat vielä muuttuisivat.
Nuorena Sari rukoili parempaa huomista, kun peruskoulussa vuosikausia jatkunut kiusaaminen ahdisti – omia lapsia odotti sama kohtalo: "Miksei tätä asiaa saada kitkettyä?"
Nyt tuo tyttö, Sari, on aikuinen 34-vuotias nainen, jolla on kaksi ala-asteikäistä poikaa. Kakkos- ja kolmosluokilla olevat pojat ovat suunnilleen samanikäisiä kuin Sari jouduttuaan koulukiusatuksi.
Myös poikia kiusataan.
ADHD:sta sekä autismin kirjosta kärsivät lapset ovat kiusaajille kenties helppo kohde. Jo valmiiksi heikommassa olevia sorretaan esimerkiksi tavaroita piilottelemalla ja yllyttämällä mitä hullumpiin tekoihin.
Keväällä, kun jäät olivat sulaneet, Sarin poikia oltiin uitettu hyisessä vedessä.
– Poikieni ymmärrys ja rajojen asettaminen ovat rajoitettuja, he tekevät mitä käsketään. Vaikka hyppäävät kaivoon. Lapset keksivät ihan mitä vaan, se on pelottava yhdistelmä, Sari sanoo.
Aikuinen Sari muistaa, miten lapsena hänen toivonsa muuttui peloksi. Kiusaaminen ei loppunutkaan.
Kun Sari muutti ala-asteen jälkeen toiselle paikkakunnalle, kiusaaminen jatkui. Vain kiusaajat vaihtuivat. Ja kiusaamisen tyyli. Se tuntui entistä raaemmalta, sillä nyt Sari tiesi, mitä huora tarkoittaa.
Teininä Sari oppi ymmärtämään, mitä nimittely tarkoitti. Kuvituskuva.Colourbox
– Poikaystäväni sanoi joskus, että joku tyttö oli laittanut kiusaamisen alulle, koska olin kehittyneempi kuin muut. Oli rinnat ja näin. Poikaystävä oli sitä mieltä, että kiusaaminen oli tyttöjen kateellisuudesta lähtöisin. Pojat toivat sen sanoiksi.
Onneksi Sarilla oli jälleen rinnallaan ystävä – koulukiusattu hänkin.
– Mielessäni ajattelin, että onneksi on muitakin, joita kiusataan. En ole ainoa huono.
Yhdessä tytöt juoksivat välituntien aikana yläasteen pihalta ala-asteen puolelle, jotta eivät joutuisi kiusatuiksi.
Vaikka huonolta tuntui silti. Kouluun meneminen ahdisti. Yksinäisyys pelotti. Häpeä painoi leuan rintaan, katseen maahan.
– Muistan, että nukuin yöt rystyset valkoisina, kun rukoilin, että kunpa huominen olisi parempi, Sari muistelee.
Ei ollut. Kiusatuksi joutuminen karsi viimeisetkin uskonrippeet Sarista. Viimein hän kuitenkin uskalsi kertoa kiusaamisestaan äidilleen ja opettajille.
Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Kiusaaminen jatkui jatkumistaan ja vei uskon lisäksi Sarin itsetunnon. Aina kun on koittanut aika lähteä uuteen ahjoon – kuten kouluun tai työpaikkaan – hän pelkää tulevansa kiusatuksi.
"Mikään ei auta"
Koulukiusaamisen saralla ei ole vieläkään tapahtunut muutosta parempaan, toteaa Sari nyt. Hän on nähnyt omin silmin sekä omien poikiensa kohtaloista, ettei kiusaamiseen puututa edelleenkään.
– Kiusaamisen kitkeminen näin 2000-luvullakin näyttää olevan lapsen kengissä. Mikä on mielestäni kummallista, koska asiasta puhutaan. Jos teknologia ja maailma muuttuvat, niin miksei tätä asiaa saada kitkettyä?
Sari kertoo pyytäneensä poikiensa kiusaamiseen apua niin opettajilta, rehtorilta, sosiaalitoimesta kuin poliiseilta.
Ironisesti Saria auttoi lopulta synnytyksen jälkeinen masennus. Sitä kautta hän sai tarvitsemaansa psykiatrista apua.
– Kun sitä [synnytyksen jälkeistä masennusta] purettiin, niin todettiin, että koulukiusaaminen on jättänyt jäljen. Sitä puitiin eniten, just sen itsetunnon takia.
Koulukiusaamisen aiheuttamat haavat alkoivat vähitellen umpeutua.
– Se jäi sinne seinille. Oli helpompi hengittää, kuin painava kivi olisi lähtenyt pois rinnasta.
Nykyään Sari kertoo olevansa rohkea ja itsetuntonsa olevan kohdillaan. Nähdessään kiusaajansa hän ei enää yritä vältellä katsekontaktia, vaan on mennyt suoraan sanomaan asiasta. Sinä kiusasit minua.
Ja niin on Sari mennyt sanomaan myös poikiensa kiusaajille. Te kiusaatte lapsiani.
Sarin huutaessa asiaa julki kylänraitilla asia tuli kiusaajille ja heidän vanhemmilleen selväksi.
Kyseinen kiusaaja lopetti Sarin poikien ahdistelun. Mutta ei kiusaamista kokonaan – uhri vain vaihtui.
– Uskon, että jotkut kiusaavat ihan kiusaamisen ilosta, Sari toteaa.
Lisää tarkkaavaisuutta opettajilta
Sari toivoo, että koulussa puututtaisiin kiusaamiseen muutenkin kuin puheissa. Esimerkiksi välituntivalvojien tulisi keskittyä keskenään juoruamisen sijaan lapsien tarkkailemiseen.
– Mielestäni tulisi olla niin, että joka nurkalla on aikuinen.
Sari toivoo välituntivalvojilta tarkkuutta. Kuvituskuva.Colourbox
Sari muistuttaa, että koulun henkilökunnan tehtävä olisi yhdessä taata kaikin keinoin kaikille oppilaille turvallinen ja mielekäs koulupäivä.
Koulukiusatuksi joutunut Sari-tyttö ei tiennyt, miksi häntä kiusattiin. Oliko syy perheen muuttaminen väärään taloon? Liian aikaisin iskenyt murrosikä? Uudelle paikkakunnalle saapuminen? Vastaukset kysymyksiin olivat yhtä avoimia kuin kiusaamisen riipimät haavat.
Inho ja viha itseään kohtaan sekä pelko yksinäisyydestä ovat ahdistavia kokemuksia.
Naiseksi kasvanut Sari on antanut anteeksi kiusaajilleen. Unohtaa hän ei silti ikinä voi.
Kaikkien tarina ei ole näinkään onnellinen. Kaikki eivät osaa tai saa tarvittavaa apua. Kuten vaikkapa lapsi, jonka vuorovaikutustaidot ovat heikentyneet ADHD:n tai autismin vuoksi.
Tällöin koulukiusaamisen seuraukset voivat olla vieläkin traagisemmat.
Artikkeli on julkaistu alunperin elokuussa 2018. Viiden jälkeen -ohjelman erikoislähetyksessä keskitytään koulukiusaamiseen ja sen vaikutuksiin perjantaina 25.9. kello 17 alkaen MTV3-kanavalla ja mtv-palvelussa.
