Peitsen taittaminen aiheesta alkaa käydä mahdottomaksi. Johannes Kläbo osoitti viimeistään sunnuntaina olevansa kaikkien aikojen paras maastohiihtäjä, kirjoittaa MTV Urheilun Anssi Shemeikka Trondheimista.
Tarpeettomalta tuntuva väittely on urheilun perimmäisessä rahoituspohjassa, tavan katsojien keskuudessa, monia lounaskeskusteluja ryydittävä ja viihdyttävä pulina.
Itse populistinen väittely siitä, kuka on kaikkien aikojen hiihtäjä, on kuitenkin pohjimmiltaan kysymys siitä, millaisena hiihdon luonteeltaan lajina näkee.
Jos sen näkee ennen muuta pitkänsitkeyttä edellyttävänä silkkana kestävyyslajina, Björn Dählien puoltajalla on sanansa sanottavana. Kläboon nähden sanat vain alkavat joka suhteessa loppua.
Trondheimin kuuden kullan suora kertoo keskeisen Kläbosta, 28, myös monipuolisuuden osalta: sprintti, yhdistelmäkisa, kymmenen kilometrin väliaikalähtö ja viestit päälle. Perinteistä ja vapaata. Normaalimatkojen kultamitalit olivat ennen näitä kisoja Kläbon kruunusta uupuneet timantit.
Päivän kuninkuusmatkan vaiheilla hätäisempi saattoi luulla Kläbon bensavalon jo palavan, kun hiihtokuningas jättäytyi ajoittain lepäilemään kärkijoukon viimeiseksi vain kiitääkseen seuraavassa laskussa taianomaisella liu’ullaan edellä olevien kantaan.
Emme saa tietää, olisiko johtoasemasta ratkaisuvaiheilla kaatunut Martin Löwström Nyenget haastanut Kläboa ilman haveriakaan, mutta pelkän lähihistorian otannalla epäilykseni on perin syvä.
