Noora Räty viettää öitä puhelimessa edistääkseen unelmaansa – kommentoi tilannettaan päävalmentaja Mustosen kanssa: "Se vaikuttaa pelikavereihini"

Maalivahti Noora Räty palasi monen vuoden tauon jälkeen täksi kaudeksi Naisten liigaan. Espoosta kotoisin oleva Räty viritteli ensin paluuta sarjan kärkijoukkueeseen Kiekko-Espooseen, mutta koti löytyi lopulta Hämeenlinnasta. Räty, 32, kertoo, että hänellä on vielä kaksi unelmaa jääkiekkoilijana.

HPK:n maalin tehokkaasti tällä kaudella tilkinnyt Räty kertoo, että yksi suuri vaikutin seuravalinnassa oli HPK:n naisten joukkueen siirtyminen myös miesten joukkuetta pyörittävän osakeyhtiön toiminnan alle.

Rädyn mukaan siirto näkyy tekemisen laadussa. Tähtiveskari on ollut tyytyväinen olosuhteisiin Hämeenlinnassa.

– Pääsen aamuisin laadukkaasti treenaamaan liigamiesten kanssa ja a-junioreiden kanssa, iltaisin käyn naisten treeneissä, Räty kertoo.

– Siinä näkee molempia maailmoja. Sanon aina, että on naiskiekko ja mieskiekko. Ne ovat kaksi ihan eri lajia. Tykkään molemmista.

Ammattimaisuus näkyy mies siinä, että HPK:ssa naiset eivät maksa pelaamisestaan. Toisin on laita monessa muussa joukkueessa.

– Ry-joukkueiden alla on melkein 1700 euron kausimaksu. On minusta ihan päätä pöyristyttävää, että naiset maksavat pelaamisesta.

Pelaajat parempia

Räty pelasi naisten kotimaisessa pääsarjassa viimeksi kaudella 2013–2014. Sarjassa paljon on muuttunut parempaan suuntaan, mutta silti työtä riittää yhä paljon tehtäväksi.

– On enemmän hyviä joukkueita ja tasaisempi sarja. Ei ole heittopusseja. Pelaajat ovat urheilullisesti menneet tosi paljon eteenpäin. Sen huomaa laukaisutaidossa ja syöttötaidossa. Lajitaidot ovat menneet eteenpäin sitä kautta, kun fysiikka on parempi.

Suuret haasteet ovat olosuhdepuolella. Vaikka Räty kehuu estoitta Hämeenlinnan olosuhteita, ei kaikkialla olla yhtä hyvässä tilanteessa.

– Monella joukkueella ei ole omaa koppia, pelaajaat kantavat kanahäkkiin varusteita, Räty kuvailee.

– Monelle joukkueella seuraava steppi olisi se, että olisi oma kotihalli, koppi ja fasiliteetit. Esimerkiksi on vielä paikkoja, missä pelataan tuplajäillä niin, että kun vihellys kuuluu viereisestä kaukalosta, lopetat pelaamisen.

Räty toivoo, että Naisten liigassa olosuhteille määritettäisiin minimistandardit.

– Kun olosuhteet ovat kohdillaan ja pelaajille tarjotaan ammattimainen harjoittelu, laatu nousee, pelin taso nousee, katsojat kiinnostuvat, lipputulot kasvavat ja sponsorit ja mediakin kiinnostuu. Siitä se pyörä lähtee pyörimään.

Unelmien perässä

Rädyn, 32, oma, menestyksekäs pelaajaura on jo kääntymässä ehtoopuolelle. Hän sanoo suoraan, ettei häntä todennäköisesti nähdä Naisten liigassa enää ensi kaudella. Pelaajauraan liittyviä haaveita tähtivahdilla yhä kuitenkin on.

Toinen niistä liittyy Pohjois-Amerikkaan kehitteillä olevaan naisten täysammattilaissarjaan. Räty on istunut sarjan hallituksessa ja ollut ajamassa sen käynnistämistä. Hänen mukaansa tällä hetkellä näyttää hyvältä sen suhteen, että ensi syksynä sarja starttaisi kuuden joukkueen voimin.

– Olen pitkät yö, välillä kolmelta yöllä, istunut hallituksen puheluissa. Haluan olla osa sitä, kun olen ollut sitä työstämässä ja ajanut sitä liigaa pystyy. Toivottavasti saadaan liiga käyntiin, ja saan sopimuksen johonkin niistä joukkueista, Räty sanoo.

– Se on ainut oikeastaan, miksi jatkaisin. Muuten voisi olla, että valmentaminen ja muut asiat vievät mennessään. On 32 ikää, mies odottaa Amerikassa. Katsotaan, onko se sitten lapsi vai lätkä.

Ennen ensi syksyä edessä on kuitenkin muun muassa olympiaturnaus Pekingissä. Räty on pelannut neljissä olympialaisissa ja paikka viidensissä kutkuttaa mieltä.

– Unelma on se, että saisin pelata täysammattilaisena Pohjois-Amerikassa, missä maailman parhaat pelaajat ovat samassa sarjassa. Tietysti unelmoin myös viidensistä olympialaisista ja siellä menestymisestä. Olisi hieno lopettaa maajoukkueura olympiaturnaukseen.

Syksyn aikana törmäyskurssille päävalmentaja Pasi Mustosen kanssa päätynyt Räty valittiin maajoukkueeseen joulukuun Tshekki-otteluihin, joten olympiaunelma on hengissä.

– Ei voi sanoa, että uskon olin menettänyt, se olisi luovuttamista. Pitää tehdä duunia ja osoittaa, että on paikan arvoinen. Minulla on hyvä syksy alla, mutta vanhat meriitit eivät merkitse mitään. Nyt pitää mennä leirille ja hoitaa se oma homma kunnialla kotiin. Jos ei riitä, niin ei voi mitään. Jos riittää, niin sitten viidensiin olympialaisiin.

– Minun toiveeni on, että lopetetaan asiasta puhuminen ja mennään eteenpäin. Se, että mediassa tai julkisesti puidaan, ei palvele ketään. Ei minua, ei Pasia eikä etenkään joukkuetta. Haluaisin hiljentää koko asian ja lopettaa asiasta puhumisen,  koska se vaikuttaa pelikavereihini. Haluan, että heillä on täysi rauha keskittyä olympialaisiin, olin minä siellä tai en.

Lue myös:

    Uusimmat