Noin 700 000 suomalaista sairastaa migreeniä. Koko väestöstä migreeniä on 15–18 prosentilla naisista ja 6–8 prosentilla miehistä.
Suomen Migreeniyhdistyksen mukaan luvut kuvaavat diagnosoituja tapauksia. Näiden lisäksi on ihmisiä, joilla on migreeni, mutta ei diagnoosia.
– Nykyään migreeni tunnistetaan entistä aikaisemmassa vaiheessa, ja potilas saa suoraan oikean diagnoosin. Ennen annettiin lähes poikkeuksetta esimerkiksi jännityspäänsärkydiagnoosi ennen migreenidiagnoosia, Suomen Migreeniyhdistyksen neuvontahoitaja Marja Hassinen kertoo.
Professorin ja neurologian erikoislääkärin Markus Färkkilän mukaan migreeni on aivorungon sairaus, jossa kohtaus leviää aivokuorelle ja verisuoniin.
Sen taustalla on useiden migreenille altistavien geenien vaikutus, mutta myös ympäristön tekijöillä on suuri merkitys. Migreeniä laukaisevat esimerkiksi alkoholi, kirkkaan välkkyvät valot, raju fyysinen rasitus, psyykkinen ja fyysinen stressi, huono yöuni, runsas sokerin käyttö ja niskalihasten jumiutuminen.
Hassinen listaa altistaviin tekijöihin lisäksi näyttöpäätteen, huonot työasennot, melun ja hälinän sekä heikon sisäilman. Hassisen mukaan migreeni puhkeaa tyypillisimmin 20–40 vuoden iässä.
Eniten migreeniä on Färkkilän mukaan 25–55-vuotiailla naisilla, eli pahimpien ruuhkavuosien aikaan. Naisilla migreeni on miehiä yleisempää ainakin osittain hormonaalisista syistä.
Usein migreeni helpottuu iän myötä
Färkkilän mukaan 25 prosenttia migreenipotilaista kärsii migreenistä, joka tekee potilaasta täysin toimintakyvyttömän. Lievimmillään migreenioireet voivat olla pientä jomotusta, joka helpottaa nopeasti kohtauslääkkeellä. Suurimmalla osalla migreenikohtaus on jotakin näiden ääripäiden väliltä.