Uutinen Niki Laudan kuolemasta on pysäyttänyt formulamaailman. Uutisen kuultuaan jokainen pohtii ainakin hetken Laudan merkitystä itselleen sekä lajille. Lauda on ja tulee aina olemaan yksi suurista, joka taisteli niin oman kuin kanssakilpailijoidensa etujen ja turvallisuuden puolesta, kirjoittaa C Moren F1-selostaja Niki Juusela.
LUE MYÖS: Niki Lauda on kuollut – formulalegenda menehtyi 70-vuotiaana: "Kaipaamme häntä"
Ensimmäinen oma konkreettinen, vahva muistikuvani formula ykkösistä on vuoden 1985 seinäkalenteri. Keke Rosberg Monacon vuoden 1983 kisan jälkeen juhlimassa kisavoittoa. Kaksinkertainen maailmanmestari Nelson Piquet tuulettamassa Brabhamin haalari päällä jotakin edellisinä vuosina voittamaansa kisaa. Katteistaan riisuttu alaston F1-auto, jota tutkiessani pohdin pitkään, kuinka sen renkaat voivat kääntyä sellaisten tankojen päissä. Väitin pitkään, etteivät voi.
Sitten siellä oli kuva Nikistä. Jokin kuvassa ja miehessä, josta kuva oli otettu, pysäytti. Arpeutuneet kasvot kertoivat, että tämä kaveri oli kokenut jotain, mitä muut eivät olleet. Kihara takatukka pursusi punaisen Parmalat-lippahatun alta, silmät olivat älykkäät ja uteliaat, mutta suu oli hymyssä. Edellisenä vuotena hän oli ajanut kolmanteen mestaruuteensa McLarenilla, jonka punavalkoinen väritys kiehtoi myös enemmän kuin muiden.

