Mainos

Niinistö ja Putin tapasivat, tulokset laihoja: "En kuullut Putinin ottavan yhtään askelta vakavien konfliktien ratkaisemiseksi"

22:39

Presidentit Sauli Niinistö ja Vladimir Putin tapasivat eilen Pietarissa Arktisen foorumin kokouksen yhteydessä. Mitään merkittäviä avauksia tuosta kokouksesta ei odotettu eikä sellaista tullutkaan. Mutta mikä oli kokouksen anti?

Sauli Niinistön ja Vladimir Putinin tapaaminen näytti ulkoisesti lämpimältä. Niinistö sanoi Suomen pyrkivän aikaansaamaan keskustelua, ei ainoastaan sanovan niin.

– Huolimatta siitä, mitä Ukrainassa on tapahtunut, olemme Uralilta Atlantille Eurooppaa. Eurooppa on Venäjän naapuri ja toisen päin. Yleensäkin on viisasta pysyä niin hyvissä väleissä kuin mahdollista naapureiden kanssa, Niinistö sanoi.

Pois keskustelusta keskustelun vuoksi?

Apulaisprofessori Katri Pynnöniemi Helsingin yliopistosta sanoo, että tapaamisen tärkein anti oli viesti siitä, että kiistakysymyksiin yritettäisiin löytää oikeita ratkaisuja.

– Viesti oli hyvin tärkeä. Mentäisiin pois keskustelusta keskustelun vuoksi ja että voitaisiin löytää tilanne, jossa voitaisiin aidosti ratkaista joitakin kysymyksiä.

Pynnöniemen mukaan Venäjä ei kuitenkaan vaikuttanut kovin halukkaalta aitoon keskusteluun.

– Venäjä väistää ja ottaa kyllä tilaa haltuun, mutta ei antaudu aidosti keskusteluun. En kuullut Putinin ottavan yhtään askelta vakavien konfliktien ratkaisemiseksi.

Jäämeren hyödyntäminen tuntui olevan kulmakivi

Päähuomio Pietarin kokouksessa oli ilmastonmuutoksessa ja arktisen luonnon tulevaisuudessa. Pynnöniemen arvio oli, että Venäjä on mukana lähinnä julkisuuskuvaansa kiillottaakseen.

– Venäjän viesti oli, että he jatkavat energiaprojektejaan vaikka yksin ja ovat mukana kansainvälisissä sopimuksissa lähinnä pr-mielessä.

Arktisen keskuksen johtaja, tutkimusprofessori Timo Koivurova sanoo, että Pietarin keskusteluissa oli voimakas taloudellinen orientaatio.

– Jäämeren taloudellinen hyödyntäminen oli selkeästi kulmakivi.

Koivurovan yllätti Venäjän kanta Pariisin ilmastosopimukseen. Tähän asti Venäjä on ollut sopimuksen suhteen varsin pidättyväinen.

– Presidentti Putinhan ei ole hyväksynyt sitä, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama. Nyt hän sanoi, että Venäjä on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Tämä ei tällä hetkellä pidä paikkaansa, sillä Venäjä ei ole sopimusta ratifioinut. Tämä oli kuitenkin selvä signaali, että nyt ratifiointi on kai juuri tapahtumassa.

Niinistö puhui jälleen mustasta hiilestä

Sauli Niinistön paljon esillä pitämä kysymys on niin sanottu musta hiili, eli liikenteestä tai puun tai öljynpoltosta syntyvät nokihiukkaset.

Mustalla hiilellä on keskeinen vaikutus arktisen alueen lämpenemiseen, sillä se kerää itseensä lämpöä ja aiheuttaa jäätiköiden sulamista. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan musta hiili vastaa arktisella alueella 20-25 prosenttia lämpenemisestä.

Myös Ollikainen toivoo, että Venäjän ilmastopolitiikkaan tulisi muutos.

– Toivotaan että tulisi. Venäjä ei ole tähän asti ollut vastahankaan, mutta ei se ollut myötähankaankaan. Katowicen ilmastokokeuksessa Venäjä oli hitusen negatiivisen kannalla.

Ollikaisen arvio päästötilanteesta maailmassa tällä hetkellä ei ole kovin lohdullinen.

– Päästöt ovat kasvaneet. Eniten päästöjä kasvattivat Yhdysvallat, Kiina ja Intia.

Ei uutta kylmää sotaa

Niinistö sanoi Pietariin matkustaessaan olevansa myös huolissaan jonkinlaisen kylmän sodan paluusta. Pynnöniemen mukaan uusi kylmä sota ilmaisuna johtaa harhaan.

– En ehkä ihan pidä tuosta historiallisesta analogiasta. Monta asiaa on eri kantilla kuin silloin kylmän sodan aikana. Ehkä pointti oli lähinnä se, että parhaillaan on käynnissä useita konflikteja, jotka pitäisi ratkaista.

Pynnöniemen mukaan kylmä sota -vertauskuva menee harhaan siinä, että nykyään ei ole kahta selkeää suurvaltablokkia, vaikka Venäjällä hänen mukaansa asia näin halutaan esittääkin.

– Venäläisessä diskurssissa ylläpidetään ajatusta, että on Venäjä ja Yhdysvallat ja Yhdysvallat haluaa heikentää Venäjää ja viedä Venäjältä pois jotakin. Kun ajatellaan esimerkiksi suuryhtiöiden roolia ja kaikkia muita toimijoita, jotka tulevat valtioiden lisäksi, on tilanne aivan erilainen kuin kylmän sodan aikana.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja