Finnairin 700 lentäjästä vain 17 on naisia. Lentäjä Marjo Koskinen kannustaa myös tyttöjä ja naisia hakemaan alalle.
Finnairin ensimmäinen naislentäjä astui puikkoihin vuonna 1984, mutta tällä hetkellä Finnairin 700 lentäjästä edelleen vain noin kaksi prosenttia on naisia. Myös kansainvälisesti mitattuna naislentäjät ovat edelleen harvinaisia
– Se johtuu mielestäni ensisijaisesti siitä, että tytöt ja naiset eivät ole osanneet hakeutua alalle, Finnairin lentäjä Marjo Koskinen uskoo.
Pyysimme Koskista kertomaan työstään – millaista on elämä sinivalkoisilla siivillä?
Kerro omin sanoin työhistoriaasi: Miten päädyit lentäjäksi?
Ammatin valinta tuli puskista. Lukion jälkeen en tiennyt, mitä haluaisin tehdä isona ja äitini löysi lehtiartikkelin, jossa kerrottiin Porissa olevasta Finnairin Ilmailuopistosta. Hain hetken mielijohteesta ja sille tielle jäin.
En hakiessani tiennyt lentämisestä mitään enkä edes tuntenut ketään, joka olisi lentämisen kanssa missään tekemisissä.
Millainen on tavallinen työpäiväsi?
Töihin tullaan tunti ennen lentoa. Tapaan heti tullessani perämiehen ja aloitamme lennon valmistelun. Yhdessä käydään läpi muun muassa koneen tekninen status, lennon tiedot, säät, lentoreittien ja -kenttien tiedot sekä tilataan polttoaine. Sen jälkeen siirrytään koneelle, jossa tavataan matkustamohenkilökunta. Ohjaamossa valmistellaan kaikki lentoa varten ja ulkopuolella suoritetaan vielä koneen tarkastus. Maassa kapteeni ohjaa konetta, lennolla työnjako vaihtelee. Lentovuorot jaetaan yleensä puoliksi eli toinen lentää toiseen suuntaan ja toinen hoitaa radiopuhelinliikenteen ja tarkastuslistat. Kohteessa vaihdetaan tehtävät toisin päin. Kapteeni viime kädessä vastaa kaikesta, mitä koneessa tapahtuu.
Millaisia työvuorot ja -rutiinit ovat?
Päivät vaihtelevat todella paljon. Töitä tehdään ympäri vuorokauden ja vuoden jokaisena päivänä. Käydään esimerkiksi edestakaisin Euroopassa ja päälle saattaa olla vielä kotimaan tai Skandinavian lento.
Eurooppalaisen lennon päälle saattaa olla esimerkiksi yöpyminen Oulussa ja seuraava päivänä on jälleen Helsinkiin tulon jälkeen joku Euroopan lento. Voi olla lyhyt yöpyminen Euroopassa, jonka alla ja päällä on edestakaiset lennot. Hyvin vaihtelevaa siis! Työpäivät kestävät yleensä 7–11 tuntia ja kapearunkoliikenteessä, jossa itse työskentelen, rytmitys on yleensä 4–5 päivää töitä, 1–3 vapaata.
Millaista on työskennellä miesvaltaisessa työyhteisössä?
En koe miesvaltaisessa työyhteisössä työskentelyä mitenkään erilaiseksi kuin naisvaltaisessakaan. Meillä urakehitysmahdollisuudet ja palkkaus ovat aivan samanlaisia miehillä ja naisilla.
Mielestäni töissä korostuu henkilöiden persoonat ja henkilökemiat eikä se, oletko mies vai nainen. Meillä erikoisuutena on myös se, että joka päivä on eri työkaverit ohjaamon oven molemmin puolin ja voi mennä useita vuosia, ennen kuin seuraavan kerran lennät jonkun kanssa yhdessä.
Mikä on upeinta työssäsi?
Loistavat työkaverit, itse lentäminen sekä aivan upeat maisemat! Auringon nousut ja laskut, revontulet, aivan pilven yläreunassa lentäminen. Ohjaamo on paras maisemakonttori ikinä!
Miten kannustaisit naisia, jotka haaveilevat lentäjän ammatista?
Rohkeasti mukaan vaan! Kyse on siitä, onko henkilöllä alalle sopivat ominaisuudet. Se selviää hakuprosessin aikana testeissä. Ole oma itsesi ja usko unelmiisi! Töitä pitää tehdä, mutta ammatti on kaiken vaivan arvoista.
Miten muut ihmiset suhtautuvat ammattiisi, kun kerrot siitä ensimmäisen kerran?
Ammatti herättää ihmetystä. Osa ei ole ajatellut, että nainenkin voisi toimia liikennelentäjänä ja he saavat itsensä kiinni ennakkoluuloista.
25:18
