Argentiinan jalkapallojoukkue herätti huomiota viime perjantaina, kun se poseerasi ennen pelaamaansa ottelua Falkland-julisteen kanssa. Tempaus ei ole ainoa laatuaan. Urheilu on valjastettu historiassa usein omien asioiden ajamiseen.
Vaikka urheilu ja politiikka on periaatteessa pyritty pitämään erillään, on niiden ero kuitenkin aina ollut hyvin näennäinen.
Boikotit
Suurimpina poliittisina kannanottoina voi pitää olympialaisten boikotointeja. Tynkäkisoja ovat olleet Moskovan olympialaiset vuonna 1980 ja Los Angelesin olympialaiset neljä vuotta myöhemmin.
Osa länsimaista boikotoi Moskovan kisoja vastalauseena sille, että Neuvostoliitto oli miehittänyt Afganistanin. Itäblokki perusteli omaa boikottiaan vuonna 1984 Yhdysvaltain heikolla turvallisuustilanteella.
Kisojen boikotointi on ollut esillä myös tämän jälkeen. Muun muassa Ukrainassa 2012 järjestetyt jalkapallon EM-kisat ja viime keväänä Valko-Venäjällä pidetyt jääkiekon MM-kisat aiheuttivat paljon boikottivaatimuksia isäntämaiden poliittisten ongelmien vuoksi.
Qatarille myönnetyt vuoden 2022 jalkapallon MM-kisat ovatkin seuraava boikottispekuloinnin kohde. Siellä tosin arvostelun kohteena on paitsi politiikka myös ilmasto.
Isäntämaan pullistelu
Suurten urheilukisojen isäntämaat pyrkivät luonnollisesti keräämään kisoista kaiken mahdollisen taloudellisen ja imagollisen hyödyn. Ja se näkyy myös varsinkin kisojen avajais- ja päätösseremonioissa.