Alue- ja kuntavaaleissa hylättyjen äänien määrä on moninkertaistunut edellisvaaleista, ilmenee oikeusministeriön vaalien tieto- ja tulospalvelusta.
Eilisissä aluevaaleissa annettiin mitätöityjä ääniä yhteensä runsaat 83 700. Vastaava luku oli runsaat 7 100 viime aluevaaleissa vuonna 2022, eli hylättyjen äänien määrä melkein kaksitoistakertaistui.
Yhteensä sunnuntain aluevaaleissa annettiin runsaat 2 051 400 ääntä. Mitätöityjen äänten osuus kipusi 4,1 prosenttiin annetuista äänistä, kun se viime aluevaaleissa oli 0,4 prosenttia.
Kuntavaaleissa hylättyjen äänien määrä lähes nelinkertaistui viime vaaleista. Sunnuntaisissa kuntavaaleissa hylättiin lähes 41 700 ääntä, kun viime vaaleissa vuonna 2021 luku oli noin 11 500.
Kuntavaaleissa mitätöityjen äänten osuus nousi nyt 1,7 prosenttiin, kun se viime kerralla oli 0,5 prosenttia annetuista äänistä. Yhteensä sunnuntain kuntavaaleissa annettiin reilut 2 454 800 ääntä.
Kaikki syyt eivät selvillä
Oikeusministeriön vaalijohtajan Arto Jääskeläisen mukaan syyt hylättyjen äänten määrän kasvuun eivät ole vielä tarkkaan selvillä.
Hän kiinnittää huomiota myös siihen, että hylkäysprosentit ovat selvästi eri tasoilla kunta- ja aluevaaleissa.
– Miksi yleensäkin näin paljon tulee hylättyjä, on vielä pikkusen mysteeri. On arvailtu, että joillakin äänestäjillä ovat menneet liput sekaisin keskenään. Jos näin olisi, niin silloinhan nuo hylkäysprosentit olisivat suurin piirtein samat molemmissa vaaleissa, mutta näinhän ei ole, Jääskeläinen pohtii.
Vastaavan suuruisia hylkäysprosentteja on kuitenkin nähty edellisissä tuplavaaleissa vuonna 1996, jolloin järjestettiin samalla kertaa kuntavaalit ja Euroopan parlamentin vaalit.
Kuntavaalien hylkäysprosentti oli tuolloin 1,4 ja eurovaalien 4,9.
Jääskeläinen itse arvelee, että aluevaaleissa on saatettu jättää tyhjiä vaalilippuja tai tehdä lippuja tahallaan mitättömiksi tavallista enemmän.
– On haluttu jollain tavalla protestoida, Jääskeläinen arvioi.
Oikeusministeriössä onkin jo pohdittu, että tulevissa vaaleissa olisi syytä tehostaa tiedotusta hyvinvointialueiden hallinnoista ja aluevaalien merkityksestä.
Lue myös: Tutkija huolissaan kuntavaalien äänestysprosentin laskusta – "Demokratiatyötä tarvitaan"
Ääntenlaskenta venyi
Tuplavaalit näkyivät sunnuntaina myös siinä, että vaalitulosten selviäminen venyi monissa kunnissa pikkutunneille asti, kun kunnissa oli laskettavana tuplasti lippuja.
Isoista kaupungeista tulokset valmistuivat viimeisenä Espoossa, jossa viimeiset äänet oli saatu laskettua aamukolmen aikoihin.
– Osa kunnista oli hyvin resursoinut ja valmistautunut. Ainakin tulee mieleen Tampere, joka oli hyvin huolellisesti valmistautunut, ja hehän saivatkin aika nopeasti molempien vaalien tuloksen, Jääskeläinen sanoo.
Monissa kunnissa ei kuitenkaan ollut mahdollisuuksia esimerkiksi tuplamiehitykseen, vaan vaalituloksia laskettiin vähän peräkkäin. Ääntenlaskennan venyminen ei sinänsä tullut Jääskeläiselle yllätyksenä.
– Joskus käy näin, että siellä muutamat viimeiset lautakunnat eivät tunnu oikein millään saavan laskentaa valmiiksi.
Espoossa valmista aamukolmelta
Isoista kaupungeista tulokset valmistuivat viimeisenä Espoossa, jossa viimeiset äänet oli saatu laskettua aamukolmen aikoihin.
– Espoo on tietysti iso kaupunki. Meillä on paljon äänestäjiä ja vaalipäivän äänestysvilkkaus oli aika korkea verrattuna ennakkoäänestykseen, kertoo Espoon keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Sanna Suvanto.
Espoon keskusvaalilautakunnan sihteeri Matti Aaltonen arvioi, että kaksoisvaaliasetelma hidasti laskemista todella paljon.
Hän kertoo, että resursseja oli kuitenkin lisätty huomattavasti ja esimerkiksi ennakkoäänien laskennassa oli laskijoita tuplasti enemmän kuin edellisissä alue- tai kuntavaaleissa.
Lisäksi vaalilautakunnille oli annettu oikeus palkata avustajia helpottamaan vaalipäivän urakkaa.
– Hitaus johtuu siitä, että kun äänestetään kaksissa eri vaaleissa samaan aikaan, niin se vie vähintäänkin tuplasti enemmän aikaa kuin normaalisti. Varsinkin kun äänestäjä joutuu mahdollisesti vielä pohtimaan, miten tämä nyt toimiikaan ja mitkä numerot tulevat nyt mihinkin lappuun.
Aaltonen kertoo, että Espoossa pyritään tulevia vaaleja varten jakamaan isoimpia äänestysalueita pienemmiksi, jotta vastaavanlaiset ruuhkat vähenisivät.
– Espoo kasvaa jatkuvasti kaupunkina, joten joillekin äänestysalueille on tullut runsaasti uusia äänioikeutettuja viime vuosienkin aikana.
Virhemerkinnät yleisin hylkäyssyy
Itse ääntenlaskussa ei Suvannon mukaan ollut varsinaisia selviä ongelmia.
Myös Espoossa näkyi kuitenkin se valtakunnallinen ilmiö, että hylättyjä tai mitättömiä ääniä tuli selkeästi enemmän kuin aiemmissa vaaleissa.
– Laskentaa on epäilemättä hidastanut myös se, kun on jouduttu tekemään pohdintaa eri äänestyslippujen kohtaloista, Suvanto sanoo.
Espoossa yleisin syy hylkäämiselle olivat virheelliset merkinnät. Pilaäänten osuus oli Suvannon mukaan aika maltillinen. Ihmiset olivat myös äänestäneet jonkin verran tyhjää jommissakummissa vaaleissa. Virheellisiin merkintöihin yhtenä syynä oli kaksoisvaalit.
– On runsaasti sellaisia ääniä, jossa on äänestetty kuntavaalin numerolla aluevaalin äänestyslipulla ja sitten myös toiseen suuntaan sama, Aaltonen sanoo.
Juttua täydennetty 14.4.2025 kello 14.49 ja 16.02.