Alue- ja kuntavaaleissa hylättyjen äänien määrä on moninkertaistunut edellisvaaleista, ilmenee oikeusministeriön vaalien tieto- ja tulospalvelusta.
Eilisissä aluevaaleissa annettiin mitätöityjä ääniä yhteensä runsaat 83 700. Vastaava luku oli runsaat 7 100 viime aluevaaleissa vuonna 2022, eli hylättyjen äänien määrä melkein kaksitoistakertaistui.
Yhteensä sunnuntain aluevaaleissa annettiin runsaat 2 051 400 ääntä. Mitätöityjen äänten osuus kipusi 4,1 prosenttiin annetuista äänistä, kun se viime aluevaaleissa oli 0,4 prosenttia.
Kuntavaaleissa hylättyjen äänien määrä lähes nelinkertaistui viime vaaleista. Sunnuntaisissa kuntavaaleissa hylättiin lähes 41 700 ääntä, kun viime vaaleissa vuonna 2021 luku oli noin 11 500.
Kuntavaaleissa mitätöityjen äänten osuus nousi nyt 1,7 prosenttiin, kun se viime kerralla oli 0,5 prosenttia annetuista äänistä. Yhteensä sunnuntain kuntavaaleissa annettiin reilut 2 454 800 ääntä.
Kaikki syyt eivät selvillä
Oikeusministeriön vaalijohtajan Arto Jääskeläisen mukaan syyt hylättyjen äänten määrän kasvuun eivät ole vielä tarkkaan selvillä.
Hän kiinnittää huomiota myös siihen, että hylkäysprosentit ovat selvästi eri tasoilla kunta- ja aluevaaleissa.
– Miksi yleensäkin näin paljon tulee hylättyjä, on vielä pikkusen mysteeri. On arvailtu, että joillakin äänestäjillä ovat menneet liput sekaisin keskenään. Jos näin olisi, niin silloinhan nuo hylkäysprosentit olisivat suurin piirtein samat molemmissa vaaleissa, mutta näinhän ei ole, Jääskeläinen pohtii.
Vastaavan suuruisia hylkäysprosentteja on kuitenkin nähty edellisissä tuplavaaleissa vuonna 1996, jolloin järjestettiin samalla kertaa kuntavaalit ja Euroopan parlamentin vaalit.