Yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta on huolissaan kuntavaalien äänestysprosentin laskusta, joka jatkui tämän kevään vaaleissa.
Kuntavaalien äänestysprosentti oli 54,2 prosenttia. Vuonna 2021 äänestysprosentti oli 55,1. Sitä edeltävissä vaaleissa vuonna 2017 prosentti oli 58,9.
Johanna Vuorelman mukaan äänestysprosentin heikkeneminen johtuu vaalitilastojen perusteella erityisesti kahdesta äänestäjäryhmästä.
– On nuoret, joita tietenkin aina joka vaaleissa tulee lisää. Nuoret ovat tilastollisesti selkeästi aliedustettuina äänestäjissä. Sitten maahanmuuttajataustaiset on toinen ryhmä, jossa on myös heikko äänestysaktiivisuus.
Myöskään maahanmuuttajataustaiset eivät innostuneet lähtemään uurnille, vaikka maahanmuuttajataustaisten määrä lisääntyy vaali vaalilta.
– Meillähän on sellainen tilanne, että vanhemmat äänestäjäryhmät ovat aktiivisia äänestämään, ja he ovat myös puolueuskollisempia kuin nuoret. Nyt meillä on äänestäjissä poistumaa loppupäässä, joten sieltä poistuu nimenomaan niitä aktiivisia äänestäjiä. Tilalle taas tulee nuoria sekä maahanmuuttajataustaisia, mikä sitten ikään kuin vinouttaa äänestysaktiivisuutta.
Vuorelman mukaan Suomessa tarvitaan demokratiatyötä, jotta uudet äänestäjäryhmät saataisiin sitoutettua äänestämiseen.
– Tässähän on myös isoja alueellisia eroja, jotka Suomessa ovat olleet kyllä tyypillisiä. Itä-Suomi tyypillisesti erottuu heikon äänestysaktiivisuuden alueena, Vuorelma sanoo.