Yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta on huolissaan kuntavaalien äänestysprosentin laskusta, joka jatkui tämän kevään vaaleissa.
Kuntavaalien äänestysprosentti oli 54,2 prosenttia. Vuonna 2021 äänestysprosentti oli 55,1. Sitä edeltävissä vaaleissa vuonna 2017 prosentti oli 58,9.
Johanna Vuorelman mukaan äänestysprosentin heikkeneminen johtuu vaalitilastojen perusteella erityisesti kahdesta äänestäjäryhmästä.
– On nuoret, joita tietenkin aina joka vaaleissa tulee lisää. Nuoret ovat tilastollisesti selkeästi aliedustettuina äänestäjissä. Sitten maahanmuuttajataustaiset on toinen ryhmä, jossa on myös heikko äänestysaktiivisuus.
Myöskään maahanmuuttajataustaiset eivät innostuneet lähtemään uurnille, vaikka maahanmuuttajataustaisten määrä lisääntyy vaali vaalilta.
– Meillähän on sellainen tilanne, että vanhemmat äänestäjäryhmät ovat aktiivisia äänestämään, ja he ovat myös puolueuskollisempia kuin nuoret. Nyt meillä on äänestäjissä poistumaa loppupäässä, joten sieltä poistuu nimenomaan niitä aktiivisia äänestäjiä. Tilalle taas tulee nuoria sekä maahanmuuttajataustaisia, mikä sitten ikään kuin vinouttaa äänestysaktiivisuutta.
Vuorelman mukaan Suomessa tarvitaan demokratiatyötä, jotta uudet äänestäjäryhmät saataisiin sitoutettua äänestämiseen.
– Tässähän on myös isoja alueellisia eroja, jotka Suomessa ovat olleet kyllä tyypillisiä. Itä-Suomi tyypillisesti erottuu heikon äänestysaktiivisuuden alueena, Vuorelma sanoo.
– Toisaalta sitten kaupunkien sisäiset erot ovat myös aika merkittäviä, kuten Helsingissä. Esimerkiksi Itä-Helsingissä äänestysaktiivisuus on heikompaa.
Aluevaaleissa äänestysaktiivisuus nousi 51,7 prosenttiin. Edellisissä aluevaaleissa vuonna 2022 äänestysprosentti oli 47,5. Tuolloin äänestettiin ensimmäistä kertaa aluevaaleissa.
Aluevaalien äänestysprosentin nousu johtui Vuorelman mukaan siitä, että aluevaalit oli kytketty yhteen kuntavaalien kanssa.
Lue myös: Kuntavaalien äänestysprosentti laski 54,2 prosenttiin
Luodossa ja Utsjoella vilkkainta
Kuntavaaleissa vilkkaimmin äänestettiin Pohjanmaan Luodossa, missä äänestysprosentti nousi 77,7 prosenttiin. Toiseksi vilkkaimmin äänestettiin Lapin Utsjoella, missä äänestysprosentti kohosi 75,3 prosenttiin.
Korkeita äänestysprosentteja mitattiin myös Varsinais-Suomen Kustavissa ja Uudenmaan Kauniaisissa. Kustavissa äänestysprosentti oli 74,5 ja Kauniaisissa 73,1.
Luodossa kuntavaalien äänikuningas oli kristillisdemokraattien kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman, joka johdatti puolueen ylivoimaiseen vaalivoittoon.
Kristillisdemokraatit sai 56,5 prosenttia annetuista äänistä ja 16 paikkaa kunnanvaltuuston 27 paikasta. Luoto on Suomen ainoa kunta, jossa kristillisdemokraatit on valtuuston suurin puolue.
Östmanin mukaan Luodolla on pitkä perinne korkeassa äänestysaktiivisuudessa.
Erityisesti luotolaiset käyvät Östmanin mukaan uurnilla varsinaisena äänestyspäivänä. Vuoden 2021 kuntavaaleissa luotolaiset äänestivät Suomen kolmanneksi aktiivisimmin.
– Ihmiset haluavat kantaa yhteiskuntavastuuta näin, että he käyvät myös äänestysuurnilla, Östman selittää luotolaisten aktiivisuutta.
Sillä ei Östmanin mukaan ole tekemistä korkean äänestysaktiivisuuden kanssa, että kristillisdemokraatit on Luodon suurin puolue.
Aktiivisuus oli korkeaa jo silloin, kun kunnan valtapuolue oli RKP.
Kristillisyys voi Östmanin mukaan kuitenkin osaltaan vaikuttaa korkeaan äänestysaktiivisuuteen, sillä hänen mukaansa uskonnolliset ihmiset ovat usein aktiivisia myös yritysmaailmassa ja politiikassa.
– Seurakunnissa ei puhuta politiikkaa eikä anneta mitään suosituksia, mitä puolueita pitäisi äänestää. Mutta kyllä seurakunnissa on opetettu ihmisiä yhteiskuntavastuun kantamiseen ja siihen, että oikea tapa osoittaa mieltä on äänestäminen, Östman sanoi STT:lle.
"Demokratia ja osallisuus vahvemmin esille"
Kuntavaalien alhaisin äänestysprosentti mitattiin Kajaanissa, missä äänestysaktiivisuus jäi 45,3 prosenttiin. Toiseksi alhaisin äänestysprosentti mitattiin Vantaalla, jossa äänestysaktiivisuus jäi 45,7 prosenttiin.
Äänestysprosentti jäi alhaiseksi myös Kainuun Suomussalmella, Kymenlaakson Kotkassa ja Etelä-Savon Pieksämäellä.
Suomussalmella äänesti 47,2 prosenttia äänioikeutetuista. Kotkassa 47,7 prosenttia ja Pieksämäellä 47,9 prosenttia,
Kajaanissa kuntavaalien korkeimman vertausluvun sai Minna Leinonen (kesk.). Hän ei heti löydä selitystä Kajaanin alhaiselle äänestysprosentille, mutta arvioi, että kaikki kajaanilaiset eivät ole perillä siitä, miksi äänestäminen on tärkeää.
Kajaani oli alhaisimman äänestysaktiivisuuden kunta myös vuoden 2021 kuntavaaleissa 46,5 prosentin äänestysaktiivisuudella.
– Demokratiaa ja osallisuutta pitäisi tuoda vahvemmin esille Kajaanin kaupungissa sillä ajatuksella, että jokainen ääni on tärkeä ja että jokaisella äänellä on merkitystä, Leinonen sanoi STT:lle.
– Tähän pitää ihan oikeasti tarttua, sillä tämä on todella huolestuttavaa.
Leinosen mukaan äänestämiseen ja kansalaisaktiivisuuteen pitää alkaa kasvattaa jo varhaiskasvatuksessa, kuten nykyään toki jo tehdäänkin.
– Jos halutaan muutosta, niin sen pitää lähteä jo päiväkodista, Leinonen painottaa.
Yhdeksi keinoksi kajaanilaisten poliittisen aktiivisuuden lisäämiseksi Leinonen näkee kuntapolitiikkaa koskevan viestinnän selkiyttämisen.
– Ovatko päättäjien puheet niin ymmärrettäviä, että kajaanilaiset oikeasti ymmärtävät niitä? Leinonen kysyy.
Pohjanmaalaiset aktiivisia aluevaaleissa
Aluevaaleissa vilkkaimmin äänestettiin Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa äänestysprosentti oli 56,7.
Toiseksi vilkkaimmin äänestettiin Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa äänestysprosentti nousi 54,9 prosenttiin.
Suhteellisesti vähiten ääniä annettiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, jossa äänesti vain 45,2 prosenttia äänioikeutetuista.
Toiseksi laiskimmin uurnilla käytiin Kainuun hyvinvointialueella, jossa äänestysprosentti jäi 47,2 prosenttiin.
Aluevaaleja ei järjestetty Helsingissä tai Ahvenanmaalla. Helsingin kaupunki järjestää itse sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen.
Juttua päivitetty 14.4.2025 kello 16.50.