Näin lasten ja nuorten masentuneisuus ja jopa itsetuhoiset ajatukset näkyvät – MLL: "Ammattilaisten tulisi tehdä mielen ongelmista läpinäkyviä myös vanhempien suuntaan"

Masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, perheongelmia ja jopa itsetuhoisia ajatuksia. Nämä ovat teemoja, joita MLL:n vapaaehtoiset aikuiset kohtaavat lasten ja nuorten kanssa käydyissä luottamuksellisissa keskusteluissa.

Vuosittain MLL:llä otetaan vastaan 15 000 yhteydenottoa.

Puheluita tulee enemmän kuin niihin ehditään vastaamaan, vaikka rinnalle on tullut myös suosittu nettipalvelu. Aiheet lasten ja nuorten puhelimessa ovat vakavoituneet 2010-luvulla, kertoo auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki.

Lue lisää: Alle 13-vuotiaiden psyykkiset häiriöt yleistyneet ja oireilu on yhä vakavampaa, lähetteissä hurja kasvu – "Väkivaltainen käyttäytyminen on entistä rajumpaa ja vaikeammin hallittavaa"

– Puheluiden aiheet ovat moninaiset, koska puheluita ja viestejä tulee niin paljon. Kuitenkin vielä ennen 2010-lukua iso osa yhteydenotoista oli rentoa jutustelua ja kuulumisten vaihtamista. Nyt aiheet ovat vakavoituneet ja niissä toistuvat mielenterveys- ja perheongelmat, Pajamäki kertoo.

Yhteydenottojen määrästä ei voida kuitenkaan suoraan päätellä, että nuoret voisivat huonommin kuin aiemmin.

– Yhteydenottojen määrä heijastaa ilmiötä kuitenkin siten, että osa niistä nuorista, jotka tarvitsevat apua, eivät jostain syytä tule autetuksi, Pajamäki lisää.

Aikuiset yliarvioivat lasten kykyä hakea apua oma-aloitteisesti

Mannerheimin lastensuojeluliitossa ollaan tästä yleistyvästä ilmiöstä huolissaan. Pajamäen mukaan näyttää siltä, että erilaiset ongelmat kasaantuvat saman lapsen harteille. Niiden purkamiseen voidaan tarvita useamman aikuisen ja ammattilaisen apua.

– Kynnys hakea apua on edelleen suuri. Monet aikuiset yliarvioivat lapsen kykyä ja oma-aloitteisuutta hakea apua, Pajamäki kertoo.

Lue myös: Mielenterveysongelmia ei aina tunnisteta – uusi palvelu madaltaa kynnystä hakea apua: "Ahdistuksenkin tunnistaminen voi olla haastavaa"

Lapsi voi kokea häpeää ja pelätä leimaantuvansa apua hakiessaan. Monissa kouluissa esimerkiksi kuraattorin palvelut on sijoitettu erilliseen siipeen, jolloin vastaanotolle meneminen voi tuntua hankalalta.

Osa nuorista voi jättää avun hakematta myös sen takia, että pelkää aiheuttavansa lisää huolta tai syyllisyyttä vanhemmille.

Lue myös: Se hetki oli viimeinen pisara Carolinalle, ymmärsi olevansa loppu: "Silloin tajusin, ettei homma ole enää kasassa" – psykologi puhuu jo burnout-sukupolvesta

– Ammattilaisten tulisi tehdä mielen ongelmista läpinäkyviä myös vanhempien suuntaan, jotta apua uskallettaisiin hakea.

Lapsen tai nuoren voi olla myös hankalaa pukea pahaa oloaan sanoiksi. Myös tässä aikuiset lasten ympärillä ovat tärkeässä roolissa, jotta lapset oppivat tunnistamaan pahan olonsa syitä paremmin.

Ongelmana työntekijöiden vaihtuvuus – luottamus ei synny hetkessä

Yhdeksi ongelmaksi on muodostunut myös ammattilaisten vaihtuvuus. Moni nuori kohtaa tilannettaan auttavia ammattilaisia, mutta luottamusta on mahdotonta kuljettaa eteenpäin vaihtuviin henkilöihin.

Lue myös: Joka toinen mielenterveysongelmainen kokee tulevansa leimatuksi – häpeä voi vaarantaa nopean avun

– Meidän palvelussa korostuu tilanne, jossa sama nuori on tavannut jopa neljä eri työntekijää saman ammattikunnan sisällä vuoden aikana. Ei pitäisi ajatella, että lapsi voi noin vain siirtää saavutetun luottamuksen aikuisesta toiseen, vaan tilanteeseen tarvittaisiin jatkuvuutta, Pajamäki lisää.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämä Lasten ja nuorten puhelimen tavoittaa numerosta 116 111. Vapaaehtoiset aikuiset ovat vaitiolovelvollisia. Päivystysryhmissä on aina läsnä ammattilainen vapaaehtoisten tukena.

Katso auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäen koko haastattelu ylläolevalta videolta!