Erikoissairaanhoidossa on nähtävillä alle 13-vuotiaiden lasten psyykkisten häiriöiden ja oireilun vaikeutuminen, kerrotaan yliopistollisista keskussairaaloista. Tästä esimerkkeinä ovat vakavat aggressiot ja itsetuhoisuuden kasvu.
HUS-alueella tämä näkyy muun muassa niin, että lastenpsykiatrian (0–12-vuotiaat) tahdosta riippumattomien lähetteiden määrä on kahdeksankertaistunut viidessä vuodessa.
Ylipäätänsä lastenpsykiatrian lähetemäärät ovat kasvaneet Suomessa rajusti viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Yliopistollisten keskussairaala-alueiden lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon lähetteiden kokonaismäärä on noin kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Käyttäytymisen ongelmat, ADHD, ahdistus
HUS lastenpsykiatria hoiti viime vuonna kahdeksaatuhatta lasta. Uusia lähetteitä tuli noin 4 000 kappaletta.
– ADHD on ehdottomasti tavallisin ja nämä lapset ovat yleensä kouluikäisiä. Alle kouluikäisille käyttäytymisen ongelmat on tavallisin lähetteen syyn. Ja sitten kun mennään lähemmäs nuoruusikää eli yli kymmenvuotiaisiin, niin ahdistus alkaa nousta tärkeäksi lähettämisen syyksi, kertoo HUS:n lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari.
– Hoidettujen eri potilaiden lukumäärä HUS lastenpsykiatriassa oli viime vuonna noin 8 000 kappaletta. Ero lähetemäärissä ja potilasmäärissä johtuu siitä, että suuri osa potilaista viipyy meillä pitkään. Potilaistamme noin 25 prosenttia on sellaisia, jotka voi hoitaa nopeasti ja loput tarvitsevat pidempiä ja monipolvisia hoitoja, jatkaa Repokari.
"Hoitoketjujen toiminnalla on suuri merkitys"
Psyykkisten häiriöiden hoito vaatii usein pitkää ja pitkäjänteistä hoitoa ja seurantaa.
– Erityisesti neuropsykiatriset häiriöt ovat kroonisia ja verrattavissa vaikkapa diabeteksen hoitoon. Ne eivät siis ole korjattavissa yksittäisillä interventioilla tai nopeilla hoidoilla. Tästä syystä lähetteiden määrän nousu tarkoittaa aina myös kasvua hoidossa olevien määrässä. Kertymää tulee aiempien vuosien lähetteistä ja alkaneista hoitosuhteista, sanoo KYS Lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja Anita Puustjärvi.
– Hoitoketjujen toiminnalla on suuri merkitys lasten ja perheiden tarpeisiin vastaamisessa, Puustjärvi jatkaa.
Koulumaailma yhä vaativampi?
Vanhemmat osaavat hakea yhä paremmin apua, mutta se ei selitä kaikkea lähetemäärien kasvussa.
– Siitä ei ole mitään näyttöä, että lasten psykiatriset häiriöt olisivat lisääntyneet, mutta voi olla, että esimerkiksi koulumaailma on sillä tavalla vaativampi, että yhä lievemmät häiriöt aiheuttaa toiminnallista haittaa niin paljon, että niihin lähdetään hakemaan apua, Repokari sanoo.
"Väkivaltainen käyttäytyminen on entistä rajumpaa ja vaikeammin hallittavaa"
Myös lasten tahdosta riippumattoman hoidon lähetteiden (M1) määrä on kasvussa ympäri Suomea. HUS-alueella määrä on kahdeksankertaistunut viidessä vuodessa.
– Vaikeahoitoiset lapset, vaikeasti oireilevat lapset, ovat entistä vaikeaoireisempia. Tämä on havaittu myös muualla kuin HUS:ssa, Repokari kertoo.
– Vaikeampi oireilu tarkoittaa tässä sitä, että väkivaltainen käyttäytyminen on entistä rajumpaa ja vaikeammin hallittavaa. Itsetuhoisuuden kohdalla se tarkoittaa vakavia itsemurha-ajatuksia ja yrityksiä, joissa on todellinen hengenvaara.
– Todellinen itsetuhoinen käyttäytyminen sen sijaan on sellaisia yrityksiä, jotka voivat päättyä huonosti: junaradalla oleskelua itsetuhotarkoituksessa, korkealta hyppäämistä, lääkkeiden yliannostuksia, jopa hirttäytymisyrityksiä, linjajohtaja luettelee.
Myös muualla on kiinnitetty huomiota M1-lähetteisiin.
– Tämän kuukauden aikana on tullut lähetteitä yhtä paljon kuin vielä muutama vuosi sitten koko vuoden aikana, toteaa TYKS:n vastuualuejohtaja Taina Juvén.
– Viime vuosien aikana on kyllä ollut nähtävissä lasten psyykkisten häiriöiden ja oireilun vaikeutuminen. Psyykkisten oireiden vaikeutuminen on näkynyt M1-lähetteiden lisääntymisen lisäksi myös kiireellisten/päivystyksellisten lähetteiden määrän lisääntymisessä viime vuosien aikana, kertoo ylilääkäri Reija Latva TAYS:n lastenpsykiatriasta.
"Paljon entistä vaikeampaa aggressiivisuutta ja itsetuhoisuutta"
Mitä tässä voi olla taustalla?
– Saattaa olla, että murrosiän aikaistuminen tuo jotain sellaisia häiriöitä jo nuoremmille lapsille, mitä aikaisemmin ei ole heillä näkynyt. Siellä on paljon entistä vaikeampaa aggressiivisuutta ja itsetuhoisuutta, mitä lapsilla aikaisemmin niin paljon näyttäytynyt, Repokari kertoo.
– Lähetteiden määrästä ei käy suoranaisesti esille ilmiö, joka on myös ollut nähtävissä koko maassa. Lasten psyykkisten häiriöiden vaikeusasteessa on näyttänyt tapahtuvan muutosta niin, että esimerkiksi osastohoidossa on entistä vaikeammin ja vakavammin oireilevia lapsia, eikä tämä selity palveluiden saannin viivästymisellä, kertoo KYS:n Puustjärvi.
Paukkuja perusterveydenhuoltoon, toivoo asiantuntija
Lähetemäärät voitaisiin saada kyllä laskuun. Se vaatisi Repokarin mukaan sitä, että lasten ongelmia hoidettaisiin enemmän perusterveydenhuollossa.
Ohjataanko lapset väärään paikkaan?
– Minun mielestäni osittain kyllä, Repokari kertoo.
Linjajohtaja korostaa koulujen roolia.
– Me olemme juuri selvittäneet ahdistuksen hoitoa ja näyttää siltä, että ahdistusoireita pystytään merkittävästi lieventämään aivan muutamalla kerralla ja tämä sama hoito voitaisiin hyvin toteuttaa vaikkapa kouluterveydenhuollossa tai oppilashuollossa.
No miksi näin ei tehdä?
– Sitä en tiedä. Olen puhunut tästä useita vuosia. Erikoissairaanhoidossa on tehty paljon prosessien kehittämistä ja saatu myös tuloksia. Perustason lasten mielenterveyshoito ei ole kehittynyt juurikaan, Repokari arvioi.
"Perustasolla ei ole sellaista tahoa, joka ottaisi vastuun lasten mielenterveyden hoidosta"
Repokarilta lähtee selkeä viesti sote-uudistuksen tekijöille.
– Mielestäni lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat olisi pitänyt ottaa tosissaan jo hirveän monta vuotta ja sitä ei ole tapahtunut. Lasten kohdalla perustasolla ei ole yhtään sellaista tahoa, joka ottaisi vastuun nimenomaan lasten mielenterveyden hoidosta ja sellainen täytyisi ehdottomasti tässä sotessa saada aikaan.
HUS:n mukaan useimmilla alueista lastenpsykiatria kattaa 0–12-vuotiaat lapset (esimerkiksi HUS ja TAYS), mutta luokitus voi olla myöskin 0-13 (KYS).
HUS vastaa noin kolmanneksesta koko maan lastenpsykiatrisesta erikoissairaanhoidosta.