Mainos

Näin lapsen mielenterveysongelmat oireilevat: "Mieluummin lähtee kysymään apua liian aikaisin kuin liian myöhään"

7:16

Vanhempien tulisi kuunnella herkällä korvalla lapsiaan, jotta he pystyisivät tunnistamaan mahdolliset mielenterveysongelmat varhaisessa vaiheessa. Tällöin ne eivät pääse välttämättä kehittymään hankaliksi.

Lastenpsykiatrien erikoissairaanhoidon kysynnässä on tapahtunut suurta kasvua viimeisen 10–15 vuoden aikana.

Kasvu ei välttämättä tarkoita, että lasten mielenterveysongelmat olisivat lisääntyneet. Kysynnän kasvu kertoo enemmän siitä, että lasten mielenterveysongelmat eivät ole samanlainen tabu kuin ennen, mikä saa hakemaan apua herkemmin, kertoi HUS:n lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari Huomenta Suomessa keskiviikkona. 

Toisaalta perustasolta puuttuu rakenteita, jotka auttaisivat tarttumaan lasten mielenterveysongelmiin varhaisessa vaiheessa.

– Ne (lasten mielenterveysongelmat) pääsevät kehittymään usein aika hankaliksi ennen kuin niihin saadaan apua, Repokari sanoo.

Apua mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään

Tyypillisimpiä lasten mielenterveysongelmia ovat käyttäytymisen säätelyn pulmat, jotka näkyvät jo pikkulapsi-iästä alkaen. Mitä isommiksi lapset kasvavat, sitä enemmän näkyy ahdistuneisuushäiriöitä. Myös tarkkaavaisuushäiriö altistaa lapsen monenlaisille mielenterveyspulmille, Repokari sanoo.

– Pojat ovat yliedustettuina lastenpsykiatriassa ja tytöillä pulmat alkavat usein murrosiässä. Sitten tyttöjen ahdistuneisuus ja masennus alkavat näkyä enemmän, Repokari kertoo.

Hälytyskellojen pitäisi alkaa soida, kun lapsi on pitkän aikaa onneton, surullinen tai alakuloinen. Apua on syytä hakea myös, jos vanhemmalla itsellään on tunne, ettei pärjää lapsen kanssa.

Vanhemman täytyy seurata herkästi sekä omia että lapsensa tuntoja. Päivittäinen juttutuokio on hyvä tapa pysyä perillä siitä, millaista lapsen elämä on.

– Kun itselle herää huoli, mieluummin lähtee kysymään apua liian aikaisin kuin liian myöhään, Repokari sanoo.

Apua voi hakea esimerkiksi kouluterveydenhoitajalta tai koulupsykologilta.

Koulu pistää lapsen koville

Koulu on väylä avun hakemiseen, mutta myös osasyy lasten oireiluun, Repokari uskoo. Koulu on vaativa paikka, jossa lapset joutuvat kognitiivisesti ja sosiaalisesti koville.

– Maailma on muuttunut lasten kannalta vaativammaksi. Esimerkiksi koulussa korostetaan huomattavasti enemmän omaa pärjäämistä ja itseohjautuvuutta, Repokari sanoo.

Lapsille ryhmän tuki on tärkeää. Nykykoulussa ryhmät eivät ole yhtä pysyviä kuin aiemmin, mikä voi osaltaan vaikuttaa lasten hyvinvointiin.

Vanhempien tulee olla läsnä

Entä mitä vanhempien pitäisi tehdä lastensa mielenterveyden eteen?

– Vanhempien tärkein tehtävä on olla läsnä, Repokari linjaa.

Vanhempien tulisi olla kiinnostuneita lapsistaan, osoittaa pitävänsä heistä ja antaa heille toivoa, että elämä menee hyvään suuntaan. Vanhempien tulisi samanaikaisesti rohkaista ja tuottaa iloa sekä rajoittaa ja suojella.

Tärkeää on myös, että vanhempi sietää lapsensa vaikeudet.

– Elämä on välillä vähän vaikeaa. Elämään kuuluu myös ahdistusta ja surua. Lasta voi auttaa pääsemään niiden asioiden yli ja sillä tavalla auttaa lasta kasvattamaan psyykkistä vastustuskykyä kaikenlaisille hankaluuksille, joita elämässä välttämättä kaikille tulee, Repokari sanoo.

Entä millaiset resurssit yhteiskunnalla on hoitaa lasten mielenterveysongelmia? Millainen merkitys Lastenklinikoiden Kummien järjestämällä Elämä Lapselle -konsertilla on? Katso koko haastattelu videolta!

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja