Rehtorit varoittavat lasten mielenterveyden kriisistä – mikä avuksi?

– Asiaan pitäisi pystyä puuttumaan jo varhain ja usein olemme vähän liian myöhässä siinä, avopediatrian vastuulääkäri Minna Aaltonen toteaa.

Vaikka ongelmat ovat varmasti lisääntyneet kaikissa ikäluokissa, arvioi Aaltonen kuitenkin, että kyseessä on myös jonkinlainen ilmiö. Lasten- ja nuorten huolestuttavista kyselytuloksista huolimatta lapsen ja nuoren pitäisi pystyä erottamaan normaali jännitys tai epämiellyttävä tunne, jota pitäisi pystyä sietämään. 

– Kaikkia ei pidä missään tapauksessa medikalisoida. Niin paljon ei ole sairastavuutta onneksi kuin mitä valitettavasti nuorten vastaamat kyselyt sanovat, Aaltonen summaa.

Lue myös: 6-vuotias Teo valmistautui ensimmäisen luokan alkamiseen – kesälomassa vain yksi ongelma

Lisääntyneet poissaolot

Erityisesti koulupoissaolojen lisääntynyt määrä huolestuttaa lasten- ja nuorten hyvinvoinnin romahtamisen lisäksi. 

– Tässä nyt näkyy, mihin on tultu edellisen opetussuunnitelman myötä, Suomen Rehtorit ry:n hallituksen jäsen ja rehtori Sari Hakola kommentoi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteleman perusopetuslain muutoksen seurauksena oppimisen tuki uudistuu esi- ja perusopetuksessa, kertoo Opetushallitus.

Perusopetuksen opetussuunnitelma muuttui 1.8.2025 alkaen.

Hakola pohtii, että jää nähtäväksi, riittävätkö rahat nyt käsillä olevaan muutokseen.

– Lähtökohta on se, että kouluilla pitäisi olla riittävät raharesurssit, joilla hoidetaan se arkityö, Hakola toteaa. 

Lue myös: Nuorten köyhyys syvenee hurjaa vauhtia – "Ennen oli vähän tiukkaa, nyt on oikeasti nälkä"

Selkeät piikit

Nuorten ahdistuneisuus ja pahoinvointi näkyvät erityisen hyvin koulujen poissaoloissa. Ensimmäinen piikki on jo ensimmäisellä luokalla, seuraava nelos- tai vitosluokalla ja kolmas piikki seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla.

– Tärkeää ei ole etsiä syytä, vaan pointti on, että saadaan se lapsi takaisin arkeen, Aaltonen arvioi.

Hakola pohtii, pitäisikö pienempien alakoululaisten koulupäivän kokonaisuutta miettiä uudelleen. 

– Päiväkotiaika kattaa koko päivän lapsen elämässä, hän muistuttaa.

Lue myös: Mielenterveys yhä useammin syynä lasten ja nuorten käynteihin perusterveydenhuollossa

Ensimmäisellä ja toisella luokalla koulupäivä voi kuitenkin olla vain neljän tunnin mittainen, mutta vanhemman työpäivä on kahdeksan tuntia.

– Mikä on se neljä tuntia siinä välissä? hän kysyy ja peräänkuuluttaa hallitun, mutta selvän muutoksen tarvetta koulumaailmaan.

Hän toivoo, että kouluissa voitaisiin keskittyä toimintaan sekä lasten kanssa kasvamiseen ja tekemiseen, eikä dokumentaatioon ja lähetteiden kirjaamiseen.

– Vaikka kuva näyttää näiden kyselyiden kautta helposti aika synkältä, se ei tarkoita sitä, ettei keinoja olisi, Valli muistuttaa. 

Joskus on vaikea tunnistaa tapauksia, joissa lapsi voi niin pahoin, että oikeasti vaaditaan konkreettisia toimenpiteitä. Katso yllä olevalta videolta, kuinka asiantuntijat tunnistavat ja toimivat kohdatessaan pahoinvoivan lapsen tai nuoren.

Lue myös:

Nuorten yksinäisyys lisääntynyt – pahoinvointiin haetaan apua, mutta huonoin tuloksin

Paljonko ruutuaikaa lapselle? Tutkimus: Ongelmia ilmenee, jos nämä ajat ylittyvät 

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Osittainen lähde: Opetushallitus

• 20:04
  Kiusaaminen

  Turussa havaittiin, mitä kiusaaminen saa aikaan aivoissa: "Välittömiä ja mitattavia vaikutuksia"
• 10:03
  Ruoka

  Helsinkiläisnuorten ostama lounasruoka vetää sanattomaksi
• ma11:17
  Kiusaaminen

  Opettaja Oskari lopetti kiusaamisen nerokkaalla tavalla
• 23.9.08:37
  Rokotteet

  Hälyttävä tieto suomalaisnuorten HPV-rokotuskattavuudesta
• 22.9.09:02
  Ruoka

  Karuja uutisia kouluruokailusta: "Ei voi pakottaa syömään, mutta..."
• Lataa lisää