Mainos

Joka kolmas nuori on harkinnut vakavasti itsemurhaa, moni ei hae apua ajatuksiinsa – tunnista hälyttävät merkit ja puutu asiaan

2:02
Kertoiko läheinen itsemurha-ajatuksistaan? Videolla kerrotaan, miten toimia.

Joka kolmas nuori aikuinen on harkinnut vakavasti itsemurhaa, mutta läheskään kaikki eivät ole hakeneet apua itsetuhoisuuteensa. Tiistaina 10.9. vietetään kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää. Itsemurhien ehkäisyssä tärkeää on avoin keskustelu, jossa ihminen saa vapaasti tuoda esiin pahan olonsa sekä hoidon puutteet ja joka vähentää mielenterveysongelmista koettua häpeää.

Suomen Mielenterveys ry:n (MIELI) teettämän tuhat ihmistä tavoittaneen kyselyn mukaan lähes joka viides suomalaisista on joskus harkinnut vakavasti itsemurhaa. Nuorista, 18–34-vuotiaista aikuisista joka kolmas kertoo harkinneensa vakavasti henkensä riistämistä.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n mielenterveystyön johtava ylilääkäri Tommi Väyrynen kuitenkin muistuttaa, että Suomessa itsemurhat ovat viime vuosikymmeninä vähentyneet, vaikka muihin länsimaihin verrattuna itsemurhia tehdään edelleen keskimäärin enemmän. Itsemurha-ajatuksia esiintyy vuosittain noin 10–15 prosentilla väestöstä. Yleensä itsetuhoisuus liittyy mielenterveyden häiriöihin, joihin luetaan myös päihdehäiriöt.

– Voi olla, että suomalaisten päihteiden käytössä on piirteitä, kuten humalahakuista juomista, jotka lisäävät äkillisten itsemurhien vaaraa, Väyrynen sanoo.

Kärsimyksestä on lupa puhua – häpeä ei silti ole täysin poistunut

Itsetuhoisten ajatusten suurta määrää erityisesti nuorilla voi Väyrysen mukaan selittää se, että nuoret ovat halukkaampia puhumaan ja kertomaan itsemurha-ajatuksistaan. Mielenterveyden häiriöihin liittyvä häpeäleima on haalentunut.

– Kaikenlainen psyykkinen kärsimys on avoimemmin esillä ja siitä on luvallista puhua, Väyrynen summaa.

Häpeä ei silti ole täysin poistunut. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kaikki itsetuhoisista ajatuksista kärsivät eivät hae apua. MIELI ry:n kyselyyn vastanneista 44 prosenttia ei ollut hakenut apua itsetuhoisiin ajatuksiinsa, miehistä peräti 51 prosenttia.

Väyrynen uskoo, että osa luvuista selittyy itsetuhoisten ajatusten ohimenevyydellä. Toisaalta kaikki eivät uskalla tai halua puhua ongelmistaan. Ihminen voi pelätä esimerkiksi leimautumista hulluksi tai toivottomaksi tapaukseksi. Väyrynen muistuttaa, että on tärkeää saada puhua itsetuhoisista ajatuksista ilman pelkoa leimaantumisesta.

Some ei ole yksiselitteisesti hyvä tai huono asia

Nykynuoret käyttävät tyypillisesti myös paljon sosiaalista mediaa. Sosiaalinen media on joissain tutkimuksissa yhdistetty mielenterveyden ongelmiin, kuten masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Toisaalta osa ihmisistä myös jakaa somessa avoimesti kokemuksiaan mielenterveyshäiriön kanssa elämisestä. Väyrynen sanoo, ettei some ole yksiselitteisesti hyvä tai huono asia.

– Joillain ihmisillä kontaktit edes somen kautta voivat olla elämän pelastava asia. Toisaalta, jos elämänpiiri on kaventunut niin, ettei somen ulkopuolella ole luotettuja ihmisiä, se on huono asia.

Somessa voi tapahtua myös tuhoisaa vertailua. Ihmisen hyvinvointi liittyy keskeisesti siihen, miten hän arvioi itseään suhteessa läheisiin ihmisiin. Sosiaalinen media laajentaa lähellä olevien ihmisten joukkoa, jolloin myös oma elämä saattaa tuntua merkityksettömämmältä.

Pahimmillaan somessa leviävä tieto mielenterveyshäiriöstä ja itsemurhien tekemisestä voi jopa lisätä alttiutta itsetuhoisuuteen.

Viikkoja jatkuneisiin masennusoireisiin kannattaa hakea apua

Kyselyyn vastanneista 14 prosenttia koki olevansa masentunut. Masentuneista 77 prosenttia oli harkinnut itsemurhaa viimeisen vuoden aikana. Masennuksen varhainen tunnistaminen voi jopa pelastaa elämän.

Masennuksen keskeisimpiä oireita ovat jatkuva alakuloisuus tai surullisuus. Ihminen ei pysty iloitsemaan tai innostumaan asioista eikä jaksa tehdä asioita tavalliseen tapaan. Väyrynen kehottaa hakeutumaan hoitoon – esimerkiksi oman terveysaseman, opiskelijaterveyshuollon tai työterveyshuollon kautta –, jos tunnetta on jatkunut useamman viikon ajan.

Itsemurha-ajatuksista ei välttämättä näe päällepäin, mutta niistä kertovia vihjeitä on mahdollista kuulla puheessa.

– Jos ihminen kuvaa tilannettaan kovin toivottomaksi tai puhuu kuolemastaan, on aiheellista kysyä siitä suoraan, Väyrynen sanoo.

Itsetuhoisuudesta on tärkeää puhua ymmärtäväisessä, lämpimässä ja kunnioittavassa hengessä. Ihmistä kannattaa kannustaa hakeutumaan hoidon piiriin. Jos ihmisen omat voimat eivät siihen riitä, voi toinen ihminen esimerkiksi varata ajan hänen puolestaan.

Mikäli ihminen on jo vahingoittanut itseään tai on epävarma, pystyykö enää hillitsemään itsemurha-ajatuksiaan, on aiheellista mennä päivystykseen. Myös kriisipuhelimesta saa nopeasti keskusteluapua ja tietoa.

Jos epäilet jonkun suunnittelevan itsemurhaa:

  • Kysy rohkeasti onko hänellä itsemurha-ajatuksia.
  • Kuuntele ja anna tilaa toisen tunteille – luo turvallinen ilmapiiri asiasta puhumiselle.
  • Ole oma itsesi – se riittää.
  • Auta arjesta selviytymisessä ja avun hakemisessa.

Älä:

  • Tuomitse itsemurha-ajatuksista.
  • Kyseenalaista toisen kokemia tunteita.
  • Korjaa toisen mietteitä.
  • Keksi selityksiä toisen tunteille.
  • Välttele aihetta tai ihmistä, josta olet huolissasi.

Riittämättömältä tuntuvasta hoidosta kannattaa keskustella

MIELI ry:n kyselyyn vastanneista seitsemän prosenttia apua hakeneista ei ollut mielestään saanut tarvitsemaansa apua. Erityisesti nuoret kokivat saamansa avun riittämättömäksi.

Tommi Väyrynen muistuttaa, että tuollaisissa tilanteissa asia tulisi ottaa puheeksi. Hoidon puutteita ei voi korjata, jos ongelmat eivät ole hoitavan tahon tiedossa. Kun hoidosta puhutaan avoimesta, ongelmaan löydetään yleensä ratkaisu.

– Harvoin käynnissä oleva hoito on ainoa vaihtoehto, Väyrynen sanoo.

Terveet elämäntavat ruokkivat mielenterveyttä

Ihminen voi itse edistää mielenterveyttään monin eri tavoin. Liikkuminen, terveellinen ravinto, kulttuurin kokeminen, ihmissuhteet, riittävä nukkuminen ja kohtuus päihteiden käytössä ennaltaehkäisevät niin psyykkisiä kuin fyysisiä sairauksia.

– Periaatteessa ne ovat hyvin yksinkertaisia asioita, mutta ehkä niiden kytköstä mielenterveyteen ei aina riittävästi ymmärretä, Väyrynen sanoo.

Tikunnokkaan hän nostaa erityisesti univajeen. Nykypäivän kiireisessä ja stressaavassa ympäristössä univajeesta on tullut hyväksytty asia, josta ei kanneta riittävästi huolta. Ihmiset tekevät liian myöhään psyykkisesti tai fyysisesti kuormittavia asioita, jotka vaikeuttavat nukahtamista. Nukkumaan mennään muutenkin liian myöhään, eikä yöunille varata riittävästi aikaa. Nukahtamista vaikeuttaa myös sänkyyn kulkeutuvan älypuhelimen käyttö.

Yhteiskunnan tasolla Väyrynen toivoisi, että päätöksenteossa mietittäisiin, millaisia vaikutuksia päätöksillä on mielenterveydelle. Päätöksentekijöiden pitäisi pyrkiä siihen, että tehtäisiin ratkaisuja, jotka edistäisivät yleistä mielenterveyttä.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja