Mistä tunnistaa ADHD:n? Lääkäri huolissaan aikuisten alidiagnosoinnista

ADHD on voimakkaasti perinnöllinen, neurologinen häiriö. Geenien lisäksi ympäristöllä on vaikutusta sen syntymiseen.

– Geenit luovat puitteet elämälle, mutta ympäristötekijät vaikuttavat koko ajan geeneihin. Jos on hyvät olosuhteet, haitallinen geeni ei välttämättä aktivoidu, kertoo lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Pekka Räisänen Mehiläisestä.

Aktivoitunut ADHD ilmenee ongelmina oman toiminnan sääntelyssä: älyllisten toimintojen, tunteiden ja motivaation kontrolli on heikentynyt. Ihminen saattaa esimerkiksi unohdella asioita, hermostua nopeasti ja keskittymiskyky voi herpaantua herkästi.

– Potilaan aivoissa kyky säädellä jarrua ja kaasua on häiriintynyt, Räisänen luonnehtii.

– Jos esimerkiksi tehtävää tehdessä eteen tulee häiriötekijöitä, ei henkilö kykene painamaan jarrua ja olemaan välittämättä häiriötekijöistä. Kaasupolkimen kanssa ongelmat ilmenevät niin, että tehtäviä on vaikea aloittaa ja saattaa loppuun.

Varsinkin tytöillä häiriö saattaa ilmetä ADD:nä, jolloin henkilöä voi kuvailla perässä vedettäväksi alivilkkaaksi haaveilijaksi, vähän saamattomaksi unohtelijaksi. Tällaiset henkilöt eivät välttämättä jää terveydenhuollon haaviin.

– Tyttö saattaa takapulpetissa kiltisti piirrellä vihkoonsa kukkia ja hevosia, ja kun opettaja kysyy häneltä kysymyksen, vastaus on: ”Häh?”.

ADHD-potilaalle tyypillistä on myös voimakas hetkessä eläminen sekä syy-seuraus-suhteiden käsittämisen puutteellisuus. Tämä voi ilmetä esimerkiksi siten, ettei asioita huvita tehdä eikä jaksamattomuuden seurauksia tajuta.

Keskittymisvaikeudet haittaavat ADHD-potilaan opiskelua ja työelämää. Kuvituskuva. Kuvan henkilö ei liity juttuun.

ADHD hankaloittaa opiskelua sekä työelämää

Nuoruusiässä ADHD saattaa vaikeuttaa esimerkiksi tutkinnon saamista. Aikataulutusongelmien takia henkilö voi myöhästyä pääsykokeista, ja vaikka pääsisikin opiskelemaan, opiskelukyky sekä vastuunotto opiskeluista ja omasta itsestä voi olla heikentynyt. Riski siihen, ettei ADHD-potilas koskaan valmistu, on suuri.

Aikuisilla ADHD voi oireilla käytöshäiriöinä ja alisuoriutumisena. Räisäsen mukaan esimerkiksi vankiloissa ADHD:n kriteerit täyttäviä rikollisia on jopa yli puolet. Vaikkei poliisin kanssa tekemisiin joutuisikaan, saattaa ADHD-potilas joutua silmätikuksi myös työpaikalla.

– Potilas voi saada normaalia enemmän potkuja, sillä hänen on vaikea sopeutua sääntöihin. ADHD-aikuiset eivät välttämättä halua olla toisen alaisia, vaan ryhtyvät yksityisyrittäjiksi. Tällöin on tosin toivottavaa, että on olemassa sihteeri tai puoliso, joka hoitaa esimerkiksi laskutuspuolen, Räisänen kertoo.

Lääkäri huolissaan aikuisten alidiagnosoinnista

ADHD:n diagnosointi on lisääntynyt, mutta Räisänen näkee mahdollista ylidiagnosointia suurempana ongelmana alidiagnosoinnin, joka koskettaa etenkin aikuisia.

– Tiedetään, että ADHD-henkilöt ovat selvästi hauraampia psyykkisesti ja sairastuvat muihinkin psykiatrisiin häiriöihin, kuten masennukseen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sekä ahdistuneisuus- ja persoonallisuushäiriöihin.

– Hoitamaton ADHD on selvä riski myös päihdehäiriön kehittymiselle.

Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, mikäli opilliset ja sosiaaliset ongelmat sekä käyttäytymisen häiriöt vaikeuttavat elämää puolen vuoden ajan.

Tukeva ympäristö ja lääkitys parantavat ennustetta

Lähipiirin tietoisuus ADHD:sta auttaa suhtautumaan potilaaseen paremmin, kun esimerkiksi alituisen myöhästelyn taustat ymmärretään.

Potilaat saattavat hyötyä esimerkiksi stressipalloista, tekemisen tauottamisesta, napakoista ohjeista, tehtävien jakamisesta osiin ja vahvuuksien korostamisesta.

ADHD-potilas voi hyötyä esimerkiksi stressipalloista. Kuvituskuva.

Tehokas hoitomuoto on myös lääkitys.

– ADHD-lääkkeet ovat eniten lapsilla ja nuorilla tutkittu lääkeryhmä, jonka hyvät ja huonot puolet tunnetaan erittäin hyvin, Räisänen kertoo.

Osa potilaista hyötyy myös ruokavalion muutoksista, kuten sokerin välttelystä ja kalaöljyjen syömisestä. Räisänen toteaa, että dieettien hyödyt ADHD:n hoidossa ovat kuitenkin verrattain vaatimattomat.

Hoito ja lääkitys parantavat ADHD-potilaan ennustetta. Usein heillä on nimittäin suurentunut riski siihen, että elämä lähtee epäsuotuisille poluille, kun henkilö epäonnistuu opillisesti, ammatillisesti ja ihmissuhteissa. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla.

– ADHD-potilaita on ollut jo ennen lääkityshoitoja, ja heidän joukossaan voi olla professoreita ja presidenttejä. ADHD ei välttämättä ole este hyvälle tulevaisuudelle, etenkin jos on lahjakas ja tukevassa ympäristössä elänyt, Räisänen sanoo.

Parhaimmillaan ADHD-potilas on nopeasti innostuva, luovasti ongelmanratkaisukykyinen, idearikas henkilö, joka saa muutkin mukaan ja innostumaan. Kun kaasupoljinta on kerran painettu, on vain huolehdittava, että vauhti pysyy tasaisena.

Lapsiperheen arki – miten jaksat?

Huomenta Suomessa vieraili tammikuussa 2018 Huono äiti -blogiyhteisön perustaja Sari Helin ja kahden lapsen äiti Noora Shingler.

7:24