Euroopassa on laskettu olevan jopa 200 miljoonaa säännöllistä kuorsaajaa. Pahimmillaan kuorsaus aiheuttaa unihäiriöitä, väsymystä sekä stressiä.
Ärtyneisyys, mielialan vaihtelut, keskittymiskyvyn ja energian puute liittyvät kaikki usein huonoon uneen. Huono uni saattaa puolestaan johtua öisestä kuorsauksesta. Kuorsaus on myös sosiaalinen ongelma: se häiritsee usein kumppania, lisää parisuhteen ristiriitoja ja voi johtaa jopa nukkumiseen eri huoneissa. Osa kuorsaajista välttelee myös pitkiä lento-, juna- tai bussimatkoja julkisen kuorsauksen pelossa.
Kuormittaa terveyttä
Englannissa British Snoring and Sleep Apnoea -järjestön tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että peräti 40 prosenttia aikuisista kuorsaa. Kuorsaus rasittaa elimistöä aiheuttaen säännöllisiä päänsärkyjä, kuivaa suuta, kurkkukipua, unihäiriöitä, ärtyneisyyttä, muistin ja keskittymiskyvyn heikkenemistä sekä lisääntynyttä ahdistusta. Kuorsaus nostaa myös sydänoireiden kuten korkean verenpaineen ja sydänkohtauksen riskiä. Kuorsaus heikentää paitsi kuorsaajan myös mahdollisen kumppanin yöunen laatua.
Mistä kuorsaus johtuu?
Kuorsaus voi vaivata kaikenikäisiä, mutta tyypillisimmin kuorsauksesta kärsivät 40–60-vuotiaat. Kuorsaajista valtaosa on miehiä: miehet kuorsaavat kaksi kertaa todennäköisemmin kuin naiset.
Kuorsaus johtuu suun ja nielun alueen pehmytkudosten värinästä nukkumisen aikana. Värinä muodostuu ilman kulkemisesta edestakaisin hengityksen tahtiin. Värinä kuuluu kuorsauksen äänenä, kun ilmatiet tukkeentuvat tai kaventuvat syystä tai toisesta. Kuorsaajista valtaosa, jopa 80 prosenttia, kuorsaa, koska nielun ja suun kudokset rentoutuvat nukkuessa. Kudosten rentoutuminen kaventaa ylähengitysteitä ja aiheuttaa kudoksen värinää. Osa ihmisistä kuorsaa ajoittain, esimerkiksi flunssan, allergian tai muun nenän tukkoisuuden vuoksi. Lisäksi kuorsauksen riskitekijöitä ovat:
– runsas alkoholinkäyttö
– ylipaino
– tietyt lääkevalmisteet
– tupakointi
Lähde: Oriola Oy
Kuva: Colourbox.com