Näin korkeakoulut rukkaavat opiskelijavalintoja koronakriisin vuoksi: "Fyysisiin kokeisiin kutsuttavien määrä voitu vähentää murto-osaan"

Perinteisiä valintakokeita on korvattu muun muassa etänä suoritettavilla valintakokeilla ja todistusvalinnan laajentamisella.

Loputkin yliopistot tiedottavat viimeistään tänään, miten ne toteuttavat opiskelijavalinnat poikkeusoloissa, kertoo Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi. Osa yliopistoista on jo aiemmin kertonut opiskelijavalintojen järjestämisestä koronatilanteessa.

Kunkin alan kerrotaan ottaneen käyttöön sille parhaiten soveltuvan ratkaisun. Esimerkiksi lääketieteelliset alat ovat ilmoittaneet, että opiskelijoista 75 prosenttia valitaan todistusten perusteella ja loput valintakokeella.

Unifin mukaan perinteisiä valintakokeita on korvattu muun muassa sähköisillä etänä suoritettavilla valintakokeilla, suullisilla kokeilla, palautettavilla tehtävillä ja todistusvalinnan laajentamisella.

Valintakokeet järjestetään nyt pääosin kaksivaiheisina. Ensimmäinen vaihe toteutetaan pääsääntöisesti sähköisesti etänä, ja siinä parhaiten menestyneet hakijat etenevät toiseen vaiheeseen. Toinen vaihe voidaan toteuttaa etänä tai pieninä koetilaisuuksina kampuksilla.

– Yliopistot ovat tehneet päätöksensä hakijoiden asemaa ajatellen ja mahdollisimman pienillä muutoksilla. Olemme poikkeustilanteessa löytäneet ratkaisut, joissa kaikilla hakijaryhmillä on edelleen mahdollisuus tulla valituiksi, kertoo Unifin opetusvararehtorikokousten puheenjohtaja Petri Suomala tiedotteessa.

Hakijoita kehotetaan jatkamaan valintoihin valmistautumista

Yliopistojen kerrotaan seuraavan nyt tehtyjen muutosten vaikutuksia. Ratkaisuja on ollut suunnittelemassa asiantuntijajoukko, johon kuuluu Unifin mukaan muun muassa akateemisia asiantuntijoita ja valinta-asiantuntijoita, juristeja sekä terveys-, turvallisuus- ja it-asiantuntijoita.

– Valintaperusteiden muutoksilla, kuten koekiintiön pienentämisellä ja kaksivaiheisella valinnalla, on pystytty vähentämään fyysisiin kokeisiin kutsuttavien määrää murto-osaan lähtötilanteesta. Yliopistot valmistautuvat koetilaisuuksiin tarkoin turvajärjestelyin ja yhteistyössä asiantuntijoiden, muun muassa THL:n, kanssa.

Yliopistot ja yhteisvalinnat tiedottavat hakijoilleen valintojen muutoksista sähköpostilla Opintopolun kautta.

– Nyt on tärkeää, että hakijat jatkavat valmistautumista valintoihin ja pitävät huolta hyvinvoinnistaan. Pitkällinenkään valmistautumistyö ei ole mennyt hukkaan. Vaikka valintojen muodot olisivat muuttuneet, niissä testataan edelleen samaa sisällöllistä osaamista, Suomala sanoo.

Ammattikorkeakouluillekin kaksivaiheiset valintakokeet

Myös ammattikorkeakoulujen (AMK) valintakokeet järjestetään kaksivaiheisena, kertoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene.

Valintakokeet järjestetään kesäkuussa. Ensimmäinen vaihe järjestetään digitaalisena etäkokeena 4. kesäkuuta.

Toisen vaiheen ajankohta ja toteutustapa kerrotaan toukokuussa.

Valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen osallistuvat kaikki hakijat, jotka eivät tulleet hyväksytyksi todistusvalinnassa ylimpään hakutoiveeseensa. Arenen mukaan todistusvalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 27. toukokuuta.

Ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestyneet hakijat kutsutaan toiseen vaiheeseen.

– Kummassakin kokeessa testataan hakijoiden korkeakouluvalmiuksia eikä niihin ole ennakkomateriaalia. Tältä osin tilanne ei muutu alkuperäisestä AMK-valintakokeesta, Arenen tiedotteessa kerrotaan.

AMK:t käyttävät myös avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintoja sisääntuloväylänä.

Arene kertoo ammattikorkeakoulujen kehittäneen yhteistyössä digitaalista valintakoetta, joka auttaa poikkeustilanteissakin.

Ammattikorkeakouluihin oli 1. huhtikuuta päättyneessä yhteishaussa 92 000 hakijaa, joista 75 000 ilmoittautui valintakokeeseen. Toisen vaiheen kokeeseen odotetaan kymmeniätuhansia hakijoita.

Tarkemmat ohjeet kokeeseen liittyen julkaistaan ammattikorkeakouluun.fi -sivustolla.

SYL ja Lukiolaisten liitto suomivat todistusvalinnan lisäämistä

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen lukiolaisten liitto kritisoivat yliopistojen päätöstä lisätä todistusvalintaa, joka heikentää niiden mielestä hakijoiden yhdenvertaisuutta.

SYL pitää todistusvalinnan suurimpana ongelmana sitä, ettei kaikilla yliopisto-opinnoista kiinnostuneilla hakijoilla ole mahdollisuutta hakea sen kautta. Todistusvalinta ei tällä hetkellä huomioi esimerkiksi ammatillisen oppilaitoksen päättötodistusta.

SYL pitää mahdollisena, että valintakoekiintiössä olevien paikkamäärien vähentyessä hakijoita voi olla yhtä opiskelupaikkaa kohti entistä enemmän.

– On vaarana, että hakijan mahdollisuus tulla valituksi valintakokeella heikkenee yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta merkittävästi, liiton tiedotteessa todetaan.

Lukiolaisten Liitto olisi toivonut, että hakijoita ja opiskelijoita olisi kuultu tarkemmin, kun muutoksia opiskelijavalintoihin suunniteltiin. Sen mukaan asia olisi ollut tärkeä oikeusturvan näkökulmasta, koska valintaperusteiden muutoksiin ei ole valitusoikeutta.

– Yliopistojen päätökset nostaa todistusvalinnan määrää merkittävästi kesken valintakokeisiin valmistautumisen on aiheuttanut monille toivottomuutta omista onnistumismahdollisuuksista, sanoo tiedotteessa Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski.

Lue myös:

    Uusimmat