Näin jo työikäisenä alkavan muistisairauden eri muodot oireilevat: "Tapahtuu vaivihkaa ja hiljalleen"
Otsa-ohimolohkorappeuman aiheuttamia oireita on toisinaan vaikeaa huomata. Näin sairauden eri muodot oireilevat.
Otsa-ohimolohkorappeuma on ryhmä muistisairauksia, jotka voivat alkaa jo työiässä. Oireet voivat työpaikalla mennä erehdyksessä esimerkiksi uupumuksen piikkiin. Kysyimme asiantuntijalta, miten taudin eri muodot oirehtivat.
Vaiheittainen muutos: "Ihminen ei yhdessä yössä muutu"
Otsa-ohimolohkorappeuman yleisin muoto, otsalohkodementia, alkaa yleensä käyttäytymisen ja luonteen muutoksilla. Sairastunut voi muuttua esimerkiksi impulsiiviseksi ja estottomaksi, tai päinvastoin apaattiseksi ja vetäytyväksi.
Vaikka ihminen muuttuu erilaiseksi kuin ennen, vaiheittaista muutosta on läheistenkin joskus hankala huomata, ainakin alussa.
– Se tapahtuu vaivihkaa ja hiljalleen. Ihminen ei yhdessä yössä muutu. Alkuvaiheessa voidaan epäillä, että taustalla on psykiatrinen ongelma, mikä tietenkin on ihan relevanttia ja syytäkin poissulkea, neurologian erikoislääkäri ja dosentti Johanna Krüger sanoo.
Krüger työskentelee OYS:in neurologian työikäisten muistisairauksien muistipoliklinikalla vastaavana lääkärinä. Usein otsa-ohimolohkorappeuman vuoksi vastaanotolle hakeutuvan potilaan ongelma on havaittu kodin sijaan töissä.
– Aika usein tilanne menee niin, että työpaikalla työkaverit huomaavat, että käyttäytyminen alkaa muuttua. Työt eivät suju enää kuten ennen. Otsa-ohimolohkorappeumaan liittyy usein oman toiminnan ohjaamisen ongelmaa, eli ihminen voi aloittaa montaa asiaa, mutta ei saa oikein mitään tehtyä loppuun. Oma-aloitteisuus heikentyy. Se vaikuttaa tietenkin myös työkykyyn, Krüger sanoo.
Kun keskusteleminen alkaakin olla työlästä
Toinen sairauden alatyyppi ovat niin sanotut kielelliset muodot, joita kutsutaan eteneviksi afasioiksi. Ne ovat otsalohkodementiaa harvinaisempia, ja joskus vielä haastavampia tunnistaa.
Ensimmäinen vinkki sairastumisesta ovat puhumiseen ja kielellisiin taitoihin hiljakseen ilmaantuvat hankaluudet. Etenevässä, sujumattomassa afasiassa keskusteleminen alkaa olla työlästä: puhe ei solju, vaan katkeilee ja lopulta vähenee.
– Tulee kielioppivirheitä, taivutusmuodot menevät väärin. Sitten alkaakin olla, ettei löydä oikeita sanoja, vaan sanat vääristyvät, Krüger kuvaa.
Vielä harvinaisemmassa semanttisessa dementiassa sairastunut ei välttämättä enää ymmärrä sanojen merkityksiä, tai tunnista tuttujakaan esineitä ja kasvoja.
– Tässä tautimuodossa ihminen voi puhua vuolaastikin, mutta puhe voi olla tyhjää, eli sanojen merkitys katoaa. Tyypillistä on puheen ymmärtämisen vaikeus, Krüger sanoo.
"Noin 15 prosentille otsalohkodementiapotilaista tulee myös ALS-sairaus"
Kielellisiin oireisiin ja otsalohkodementiaan voi liittyä myös liikehermoratoja rappeuttava ALS-sairaus, jolloin puhutaan FTD-ALS:sta.
– Noin 15 prosentille otsalohkodementiapotilaista tulee myös ALS-sairaus, Krüger sanoo.
– Nykyään otsa-ohimolohkorappeumakirjon sairauksiin lasketaan kuuluviksi myös PSP eli etenevä supranukleaarinen pareesi ja CBS eli kortikobasaalinen syndrooma, joissa on osin Parkinsonin taudin kaltaisia oireita ja lisäksi otsalohkon toimintaan liittyviä kognitiivisia ongelmia, kuten toiminnanohjauksen ongelmia ja käyttäytymisen muuttumista. Ne ovat kyllä melko harvinaisia.
Miksi rappeutuminen alkaa jo työikäisenä?
Otsa-ohimolohkorappeuma alkaa yleensä 55–60 ikävuoden tienoilla.
– Se voi alkaa jopa nelikymppisenä, mutta harvemmin. Yksittäisiä tapauksia geneettisiä, perinnöllisiä muotoja on kuvattu alle nelikymppisilläkin, mutta ne ovat harvinaisia, Krüger sanoo.
Sitä, miksi tauti alkaa usein työikäisenä, ei osata sanoa. Osasyy on geneettinen.
– Noin puolella sairastuneista on suvussa samaa tautia. Sairastumisikä voi suvun sisällä vaihdella kovastikin. Oireettomia ei suositella nykyään testattavaksi, koska on mahdollista, ettei tautia ehdi elinikänsä aikana saada eikä taudinkulkuun vaikuttavaa lääkitystä toistaiseksi ole käytettävissä, Krüger sanoo.
– Jos perinnöllistä alttiutta ei ole, miksi tauti alkaa työiässä? Sitä emme osaa sanoa. Me itsekin tutkimme tätä Oulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä. Pään vammat näyttivät meidän suomalais-italialaisessa tutkimuksessa lisäävän riskiä otsalohkodementiaan ja voivan varhaistaa sen alkamisikää.
Katso myös: Miten muistisairauden erottaa tavallisesta muistamattomuudesta?
Uusimmat
-
00:00
Viikkohoroskooppi
-
23:20
Mies oli naulattu kiinni aitaan Pohjois-Irlannissa
-
22:41
Mika Häkkisen ex-tallikaveri seurustelee nuoren ruotsalaismallin kanssa – ylpeili testosteronilla
-
22:32
Leijonien MM-avausvastuksella surkea kenraali – Liiga-pelaaja Tshekin kisanippuun
-
22:28
MTV Uutiset Malmössä massiivisten turvatoimien keskellä: Missä on perinteinen euroviisuhulina?
-
22:26
Nasa uskaltaa laittaa astronauttinsa Boeingin avaruusalukseen, vaikka yhtiön lentokoneissakin on kompuroitu pahasti
-
22:04
31-vuotiaan jääkiekkoilijan kuolema järkyttää: "Tuntuu epätodelliselta"
-
21:41
Lähes 90 000 paennut kodeistaan tulvien ja mutavyöryjen takia Brasiliassa
-
21:40
Suomi on alkavalla viikolla Euroopan kylmin maa: "Jos etelässä ei tule aiemmin lunta, niin viimeistään viikonloppuna"
-
21:31
Lukas Hradecky on nyt ykkönen – Bundesliiga-historiaa ulkomaalaisveskarina
-
21:21
Pekka Strangilta pysäyttävä havainto arvokkaan kuoleman mahdollisuudesta Suomessa: "Tähän ei nyt liity mitään vitsiä"
-
21:18
Poliisin Kouvolassa etsimä 83-vuotias mies löytynyt
-
20:52
Kanadalle MM-kultaa dramaattisten vaiheiden jälkeen
-
20:36
Venäjä iski Itä-Ukrainaan – ainakin kolme kuollut: Ukraina sanoo pudottaneensa useita lennokkeja
-
20:27
Iisalmessa ammuttiin useita laukauksia – yksi henkilö kiidätetty sairaalaan
-
20:16
Kadoksissa ollut 54-vuotias nainen löytyi Helsingissä
-
20:15
Rintasyöpää sairastava Sipi ei anna diagnoosinsa estää deittailua
-
20:14
Materiaalilla on merkitystä: Tällaisia alushousuja gynekologi ei suosittele – jopa kiellettyjä joissain maissa
-
20:08
Hurja video: Silta romahti paikallisten silmien edessä Brasiliassa
-
19:58
Kolme turistia katosi Meksikossa – nyt löytyi kolme ruumista
-
Lataa lisää