Otsa-ohimolohkorappeuman aiheuttamia oireita on toisinaan vaikeaa huomata. Näin sairauden eri muodot oireilevat.
Otsa-ohimolohkorappeuma on ryhmä muistisairauksia, jotka voivat alkaa jo työiässä. Oireet voivat työpaikalla mennä erehdyksessä esimerkiksi uupumuksen piikkiin. Kysyimme asiantuntijalta, miten taudin eri muodot oirehtivat.
Lue myös: Otsa-ohimolohkorappeuma voi iskeä jo viisikymppiseen – neurologi kertoo huolestuttavista merkeistä: "Silloin erityisesti hälytyskellojen pitäisi soida"
Vaiheittainen muutos: "Ihminen ei yhdessä yössä muutu"
Otsa-ohimolohkorappeuman yleisin muoto, otsalohkodementia, alkaa yleensä käyttäytymisen ja luonteen muutoksilla. Sairastunut voi muuttua esimerkiksi impulsiiviseksi ja estottomaksi, tai päinvastoin apaattiseksi ja vetäytyväksi.
Vaikka ihminen muuttuu erilaiseksi kuin ennen, vaiheittaista muutosta on läheistenkin joskus hankala huomata, ainakin alussa.
– Se tapahtuu vaivihkaa ja hiljalleen. Ihminen ei yhdessä yössä muutu. Alkuvaiheessa voidaan epäillä, että taustalla on psykiatrinen ongelma, mikä tietenkin on ihan relevanttia ja syytäkin poissulkea, neurologian erikoislääkäri ja dosentti Johanna Krüger sanoo.
Krüger työskentelee OYS:in neurologian työikäisten muistisairauksien muistipoliklinikalla vastaavana lääkärinä. Usein otsa-ohimolohkorappeuman vuoksi vastaanotolle hakeutuvan potilaan ongelma on havaittu kodin sijaan töissä.
– Aika usein tilanne menee niin, että työpaikalla työkaverit huomaavat, että käyttäytyminen alkaa muuttua. Työt eivät suju enää kuten ennen. Otsa-ohimolohkorappeumaan liittyy usein oman toiminnan ohjaamisen ongelmaa, eli ihminen voi aloittaa montaa asiaa, mutta ei saa oikein mitään tehtyä loppuun. Oma-aloitteisuus heikentyy. Se vaikuttaa tietenkin myös työkykyyn, Krüger sanoo.
