Lapsuuden muistinmenetys koskee paria ensimmäistä elinvuotta. Ilmiölle on useita eri selityksiä.
Kun puhutaan ensimmäisistä muistoista, moni mainitsee esimerkiksi pienemmän sisaruksen syntymän, jonkin tarhamuiston tai hetken, kun he ovat esimerkiksi satuttaneet itsensä.
Huolimatta eroistaan, näillä muistoilla on Rutgerin yliopiston psykologian professori Vanessa LoBuen mukaan muutama yhteinen nimittäjä, kerrotaan Yahoo! Lifen artikkelissa.
Kaikki muistoista ovat omaelämäkerrallisia tai muistoja merkittävistä kokemuksista ihmisen elämässä, eivätkä ne yleensä ole tapahtuneet ennen kahden tai kolmen vuoden ikää.
Lobuen mukaan suurin osa ihmisistä ei muista mitään elämänsä kahdelta ensimmäiseltä ikävuodelta. Tutkijat nimittävät tätä ilmiötä lapsuuden muistinmenetykseksi.
Lue myös: Tutkimus: Tällainen ruokavalio voi hidastaa muistin heikkenemistä
Pikkulapset pystyvät muodostamaan muistoja
Huolimatta siitä, että useimmat eivät pysty muistamaan paljoakaan ensimmäisistä 2–3 ikävuodestaan, tutkimusten perusteella vauvatkin pystyvät muodostamaan muistoja, LoBuen toteaa.

