6:07KATSO MYÖS: Muistisairauteen sairastuu vuosittain tuhansia suomalaisia. Videolla kerrotaan, millaisista oireista tulisi hakeutua lääkäriin.
Julkaistu 16.10.2023 12:56
Valpuri Haapala
valpuri.haapala@mtv.fi
Huoli omasta tai läheisen muistista on aina syy hakeutua tutkimuksiin. Vaikka muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa, niiden oireita voidaan lievittää ja etenemistä hidastaa lääkityksellä.
Joka vuosi noin 14 500 suomalaista sairastuu muistisairauteen. Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, vaskulaarinen eli verenkiertoperäinen muistisairaus, Lewyn kappale -tauti, Parkinsonin tautiin liittyvä muistisairaus sekä otsa-ohimolohkorappeumat, kertoo Käypä hoito -sivusto.
Valtaosa muistisairauksista puhkeaa yli 80-vuotiailla, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan myös varhain eli alle 65-vuotiaana alkava dementia on luultua yleisempää.
Muistisairauksien varhaiset oireet on helppo kuitata hajamielisyytenä tai liiallisen kuormituksen aiheuttamana uupumisena. Ajatus mahdollisesta muistisairaudesta aiheuttaa usein pelkoa ja jopa kieltämistä, ja ihminen saattaa arkailla tutkimuksiin hakeutumista.
Lääkärin vastaanotolle olisi syytä mennä aina, jos on huolissaan omasta tai läheisensä muistista. Muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta niiden oireita voidaan lievittää ja etenemistä hidastaa lääkityksellä.
Muistivaikeuksien lisäksi dementia voi näkyä sairastuneen käytöksessä ja persoonassa. Terveys- ja hyvinvointisivusto Prevention listasi muistisairauksien varhaisia vaaranmerkkejä, joita ei tulisi koskaan sivuuttaa.
Uusien asioiden opettelu on tavallisesti muistisairaalle todella vaikeaa. Kuvituskuva.Shutterstock
Muistisairauksille on tyypillistä, että uusien asioiden opettelu tuottaa huomattavia vaikeuksia. Esimerkiksi uuden kodinkoneen, puhelimen tai tietokoneohjelman käyttö ei onnistu selkeistä kirjallisista ohjeista ja lukuisista yrityksistä huolimatta.
Nimien unohtelua tapahtuu vanhetessa kaikilla, joten se ei yksistään ole dementian hälytysmerkki. Läheiset voivat huomata ongelmat, kun sairastunut toistaa samoja kysymyksiä ja tarinoita jatkuvasti tai unohtaa yksityiskohtia vastikään katsotusta televisiosarjasta. Huolestuttavaa on, jos asia vihjeidenkään avulla palaudu mieleen.
Vanhat taidot säilyvät uusia pidempään. Kerroimme aiemmin esimerkiksi 92-vuotiaasta muistisairaasta muusikosta, joka ei selviä taudin vuoksi arkisista askareista, mutta osaa edelleen soittaa ulkomuistista klassisia kappaleita.
Muistisairailla on usein ongelmia selvitä abstraktia ajattelua vaativista tehtävistä. Lisäksi heidän arvostelukykynsä saattaa olla heikentynyt, mikä johtaa rahan tuhlaamiseen tai jopa kohtuuttomien määrien lahjoittamiseen.
3. Tutuissa paikoissa eksyminen
Muistisairaus voi ilmetä eksymisenä tutussakin ympäristössä muistin sekä visuaalisen ja avaruudellisen hahmottamisen heikentymisen vuoksi. Ihminen voi joutua harhateille reitillä, jonka on kulkenut satoja kertoja.
Lopulta muistisairaan on vaikea muistaa edes sitä, mikä vuosi on. Kuvituskuva.Shutterstock
Muistisairaus voi näkyä erikoisena, vuorokauden aikaan sopimattomana käytöksenä, kuten aamiaisen syömisenä illallisaikaan. Neuropsykologian apulaisprofessori Elise Caccappolo Columbia University Irving Medical Center -tutkimussairaalasta kertoo Preventionille, että edennyttä muistisairautta potevat voivat myös herätä keskellä yötä ja pukeutua kuin valmistautuisivat alkavaan päivään.
Aluksi sairastuneella saattaa ilmetä vaikeuksia muistaa ilman kalenteria, mikä päivä on. Lopulta jopa vuodenajan ja vuoden tunnistaminen muuttuu haastavaksi.
Muistisairaus vaikuttaa aivoissa näköaistimuksia käsitteleviin osiin, minkä vuoksi sairastunut voi kärsiä näköongelmista, vaikka hänen silmänsä olisivat terveet.
Muistisairauteen liittyvä näön heikentyminen voi ilmetä esimerkiksi kaatumisina, ajoturvallisuuden heikkenemisenä sekä vaikeuksina hahmottaa etäisyyksiä ja värejä. Dementoivat sairaudet, erityisesti Lewyn kappale -tauti, voivat aiheuttaa myös näköharhoja.
Koska ihmisten näkökyvyllä on taipumus heiketä ikääntymisen myötä, kannattaa näköongelmat tutkituttaa myös silmälääkärissä.
Muistisairaus voi ilmetä sanojen hakemisena ja puheen köyhtymisenä. Kuvituskuva.Shutterstock
Kielelliset vaikeudet ovat keskeisessä asemassa muistisairauden alkaessa ja oireiden edetessä.
Vaikeudet voivat ilmetä esimerkiksi sanojen hakemisena ja unohteluna sekä puheen köyhtymisenä. Ihminen ei esimerkiksi löydä mielestään sanaa kellolle tai jääkaapille. Hänen lauseensa saattaa katketa kesken tai hän ei pysty ylläpitämään keskustelua.
Puheen ymmärtämisen heikentyminen tapahtuu yleensä myöhemmin sairauden edetessä.
7. Tavaroiden jatkuva hukkaaminen
Tavaroiden unohtelua sattuu jokaiselle. Terve ihminen tavallisesti kykenee palauttamaan mieleensä mahdolliset paikat, joihin esimerkiksi avaimet tai kaukosäädin olisivat voineet jäädä. Muistisairaudesta kärsivän voi olla vaikeaa tehdä vastaavaa päättelyä, mikä johtaa turhautumiseen ja epäilyihin varkaudesta.
Vainoharhaisuus saattaa olla Alzheimerin taudin ensimmäisiä oireita. Harhaluuloisuus heikentää tietoisuutta myös omista muistioireista, minkä vuoksi tällaisista oireista kärsivän, yksinasuvan henkilön diagnoosi viivästyy valitettavan usein.
Lukemista rakastava ihminen voi muistisairauden myötä luopua harrastuksestaan, sillä hän ei enää kykene seuraamaan tarinaa tai muista, mitä edellisellä sivulla kerrottiin.
– Moni sanoo lukevansa enää lyhyitä artikkeleita. Se on huomionarvoista erityisesti, jos ihminen on aiemmin ollut innokas lukija, neuropsykologi Caccappolo sanoo Preventionille.
Vaikeudet seurata keskustelua ja tunnistaa ihmisiä voivat johtaa siihen, että muistisairas vetäytyy omiin oloihinsa. Hän saattaa etääntyä ystävistään ja välttää tilanteita, joissa on paljon ihmisiä.
Silmiinpistävää voi olla myös epäluuloisuus tai pelokkuus muita kohtaan.
10. Persoonallisuuden muuttuminen
Muistisairaus voi muuttaa ihmisen persoonaa. Etenkin otsa-ohimolohkorappeumat alkavat usein psyykkisillä oireilla sekä käytöksen muuttumisella. Ihminen saattaa olla aiempaa estottomampi, impulsiivisempi ja ärsyyntyneempi eikä hän tunne itseään sairaaksi. Muiden silmissä sairastunut voi olla jopa maaninen.
Masennus on usein muistisairauden ensimmäinen oire. Ihminen saattaa esimerkiksi itkeä, vaikka se ei ole ollenkaan hänelle tyypillistä. Masennuksen ja dementian yhteys on kuitenkin monisyinen: alavireisyyttä voi selittää myös samanlainen oirekuva, ja masennuksen myös tiedetään lisäävän muistisairauksien riskiä.
Toisaalta vaikeasta persoonallisuudestaan tunnettu saattaa muistisairauden myötä muuttua säyseäksi ja jopa herttaiseksi.
