Venäjä hyökkäsi Ukrainaan Valko-Venäjän kautta – olisiko sota syttynyt, jos Lukashenka olisi paennut valtavia mielenosoituksia kohtalokkaana kesänä reilut 2,5 vuotta takaperin?
Moni on jo unohtanut elokuussa 2020 Valko-Venäjällä puhjenneet valtavat mielenosoitukset, vaikka niiden lopputulema on saattanut vaikuttaa ratkaisevasti Ukrainan sodan syttymiseen.
Valko-Venäjällä järjestettiin presidentinvaalit 9. elokuuta 2020. Vilpillisiksi lännessä tuomitut vaalit voitti lähes 30 vuotta valtaa pitänyt presidentti Aljaksandr Lukashenka.
Presidentinvaalien jälkeen Valko-Venäjällä alkoivat valtavat mielenosoitukset, kun kansa osoitti saaneensa tarpeekseen itsevaltiaan ottein maata hallitsevasta diktaattorista. Kymmeniätuhansia rauhanomaisia mielenosoittajia pidätettiin. Pidätyskeskuksiin suljettuja ihmisiä kidutettiin tai jopa tapettiin.
Elokuussa ja syksyllä 2020 Valko-Venäjällä pidätettiin kymmeniätuhansia ihmisiä.
Mielenosoitukset jatkuivat Valko-Venäjällä kuukausia, mutta lopulta väsyneet ja lannistuneet valkovenäläiset alistuivat kohtaloonsa. Lukashenka pysyi edelleen vallassa.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Arkady Moshesin ja vanhemman tutkijan Ryhor Nizhnikaun julkaiseman tuoreen artikkelin mukaan Valko-Venäjällä on tällä hetkellä noin 1 500 poliittista vankia, mikä on kuusi kertaa enemmän kuin koko Neuvostoliitossa oli Mihail Gorbatshovin tullessa valtaan.
Puolitoista vuotta Valko-Venäjän vilpillisistä presidentinvaaleista Venäjä hyökkäsi Ukrainaan Valko-Venäjän kautta. Mikä merkitys Valko-Venäjällä lopulta oli Ukrainan sodassa?
– Tällä hetkellä Valko-Venäjän rooli on poikkeuksellisen surullinen. Se on aktiivisesti mukana sodassa tarjoamalla alueitaan hyökkäysalustaksi, vaikka sen kansa vastustaa sotaa. Valko-Venäjän hallitus on syyllinen sotaan yhtä lailla kuin Kreml, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes MTV Uutisille.
Rauhanomaisia mielenosoittajia Minskin kadulla elokuussa 2020.Natalja Vertinskaja
Vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikay on samoilla linjoilla. Valkovenäläistä tutkijaa harmittaa kotimaansa rooli Ukrainan sodassa. Valko-Venäjä on antanut alueitaan Venäjän sotilaallisiin tarkoituksiin ja Valko-Venäjän Lukashenka tekee kaiken, minkä Vladimir Putin keksii pyytää.
– Valko-Venäjällä on hyvin traaginen rooli, koska se ei halua olla osa sotaa ja suurin osa valkovenäläisistä vastustaa sotaa. Lukashenkalla ei kuitenkaan ole valinnanvaraa, Putin pitää häntä löysässä hirressä ja hänen valtaistuimella pysymisensä on täysin riippuvainen Putinista, Nizhnikau sanoi aiemmin Itä Nyt-ohjelmassa.
Valko-Venäjä tarjosi Venäjälle alueitaan, ilmatilaansa, harjoituspaikkoja, logistista tukea ja muita resursseja, mikä helpotti merkittävästi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022 ja helpottaa sitä edelleen valtavasti.
Palataanpa hetkeksi vuoteen 2020 ja annetaan mahdollisuus toiselle skenaariolle. Mitä jos Valko-Venäjän diktaattori olisi todella syösty vallasta kansan mielenosoitusten avulla? Joidenkin lähteiden mukaan Lukashenkan vallasta luopuminen oli hyvin lähellä ja hänellä oli Minskissä jopa kone valmiina odottamassa maanpakoa varten.
Moshesin mielestä jossittelu ei historiantutkijan näkökulmasta ole kovin hedelmällistä, mutta hänen mukaansa on hyvinkin mahdollista, että jos Lukashenka olisi vuonna 2020 syösty vallasta, Ukrainan sota ei olisi koskaan syttynyt.
9:12
Katso video: Näin lähellä Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka oli maanpakoa.
Parhaassa mahdollisessa skenaariossa Valko-Venäjästä olisi voinut tulla kukoistava demokratia. Pahimmassa tapauksessa Valko-Venäjän suvereniteetti olisi tuhottu ja Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi saattanut ottaa vallan myös Valko-Venäjällä.
– Tietysti tässä skenaariossa pitää ottaa huomioon se, kuka olisi tullut Lukashenkan tilalle, Moshes muistuttaa.
Tosin sekin, että Putin olisi ollut vallassa Valko-Venäjällä, olisi saattanut estää Ukrainan sodan syttymisen, sillä länsimaat olisivat osanneet varautua paljon paremmin siihen, että Putin voi ottaa naapurimaissa valtaistuimen.
Moshes ja Nizhnikau painottavat julkaisussaan, että lännen tulisi välttää kaikenlainen yhteistyö Lukashenkan kanssa. Sitä on yritetty jo moneen otteeseen siinä kuitenkaan onnistumatta.
– Yhteistyö Lukashenkan kanssa on moraalisesti ja poliittisesti väärin. Se merkitsisi sitä, että hänet palkitaan roolistaan Ukrainan sodassa. Lukashenkan kohtelu laillisena kumppanina avaa oven Putinille, julkaisussa todetaan.
Tämä ei Moshesin mukaan muuta mitään, koska ydinaseet todennäköisesti sijaitsevat jo Kaliningradissa eli sotilaallisen kantaman kannalta ei ole merkitystä, ovatko ne Kaliningradissa vai Valko-Venäjällä.
– Se, miksi Venäjä haluaa siirtää ydinaseita Valko-Venäjälle, liittyy enemmänkin siihen, että se haluaa kontrolloida Valko-Venäjää ja näyttää, että se voi jatkossakin halutessaan pitää siellä niin paljon sotilaita kuin lystää ja käyttää Valko-Venäjän aluetta hyökkäystantereena, Moshes sanoo.
Ohjelmajohtajan mielestä ydinaseiden sijoittaminen Valko-Venäjälle on Lukashenkan painostuskeino ja Valko-Venäjän suvereniteetin tukahduttamisyritys.
– Se on diplomaattinen liike, mutta sotilaallisesti ydinaseiden sijoittaminen Valko-Venäjälle ei oikeastaan muuta mitään, Moshes korostaa.
Anna Egutkina työskentelee MTV Uutisten toimittajana, jonka erikoisosaamisalue on Venäjä.
Egutkina tuotti ja juonsi myös Itä Nyt -nimistä ohjelmaa, joka käsitteli pintaa syvemmältä Ukrainan, Venäjän ja itäisen Euroopan ilmiöitä sekä ihmisiä.
Egutkinaan voit olla yhteydessä esimerkiksi juttuvinkkeihin liittyen.
