Tutkijat ovat löytäneet varhaisimmat todisteet ruttoepidemian puhkeamisesta myöhäiskivikauden hautausmailta Kaakkois-Siperiasta.
Siperiassa tehty löytö viittaa siihen, että raa'asta murmelista peräisin oleva bakteeri tuhosi muinaisia metsästäjä-keräilijäheimoja noin 5 500 vuotta sitten.
Tutkijat analysoivat muinaisten ihmisten jäännöksistä eristettyä DNA:ta. Jäänteet olivat löytyneet kivikautisilta hautapaikoilta.
Tutkijat saivat analyysissä viitteitä siitä, että rutto oli kulkenut tuhoisina aaltoina. Aiheesta uutisoi The Guardian.
Tutkijoiden mukaan ruttoaallot alkoivat vähintään kaksi vuosisataa sen jälkeen, kun taudin aiheuttava Yersinia pestis -bakteeri oli ensimmäisen kerran ilmaantunut.
Lue myös: Musta surma vei 25 miljoonaa eurooppalaista – tutkijoilta uutta tietoa vitsauksen saapumisesta
Tutkijat epäilevät, että muinaiset metsästäjä-keräilijät saivat tartunnan todennäköisesti teurastaessaan tai syödessään raakoja murmeleita.
Eläimistä tartuttuaan rutto levisi ihmisestä toiseen ja tuhosi perheitä sekä muita läheisessä kontaktissa olleita.
Tutkimus paljastaa samalla pitkäaikaisen mysteerin siitä, miksi kuolleiden joukossa oli niin paljon lapsia.
Lapset olivat poikkeuksellisen haavoittuvaisia taudille. Kahdella muinaisella hautapaikalla ainakin kaksi kolmasosaa kuolleista oli alle 15-vuotiaita.
Monet kuolleista oli haudattu samaan hautaan sisarustensa tai muiden perheenjäsentensä kanssa.
