MTV Uutisten selvitys: Yksityisillä lääkäriasemilla ei ole tietoa hoitohenkilökunnan koronarokotuskattavuudesta

2:14
Katso uutisjuttu aiheesta videolta!

MTV Uutisten selvityksen perusteella yksityisillä lääkäriasemilla ei ole tietoa siitä, kuinka moni hoitohenkilökunnasta on ottanut koronarokotuksen.

Suomen sairaanhoitopiireissä rokotuskattavuus on tällä hetkellä korkea. Rokotekattavuus on jo nyt noin 70 prosenttia, selviää MTV Uutisten tekemästä selvityksestä. 

Yksityisillä terveysyrityksillä ei sen sijaan ole tietoa rokotuskattavuudesta, sillä yritysten mukaan kyse on vahvasti yksityisyydensuojan alaisesta tiedosta.

Hoivakotiyritys Esperi Caren mukaan hoivahenkilökunnalle järjestettiin mahdollisuus ottaa rokote yhtä aikaa asukkaiden kanssa.

– Koronarokote on perustunut vapaaehtoisuuteen ja emme voi kysellä ihmisten terveystietoja yksityiskohtaisesti. Minun mielestäni rokotteista on enemmän taisteltu kuin kieltäydytty, iloitsee Esperi Caren laatujohtaja Eeva Ketola.

Ketolan mukaan asukkaiden turvallisuus on pyritty takaamaan kaikissa tilanteissa sillä, että koko henkilökunnalla on kattava suojausvarustus rokotuksista riippumatta.

– Hoivakodeissamme ei ole ollutkaan laajoja tartuntaketjuja, lisää Ketola.

Koronarokotus puuttuu tartuntatautilaista

Tartuntatautilaissa edellytetään laissa mainittuja tarttuvien tautien rokotuksia potilaan lähellä työskenteleviltä, potilaiden turvallisuuden takaamiseksi. Laissa ei ole vielä mainintaa koronarokotuksista.

– Maailmanlaajuisen edelleen jatkuvan pandemian takia meillä olisi tietysti tarvetta koronarokotteelle enemmän kuin tällä hetkellä näille muille rokotteille, toteaa apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS).

Ruotsalaisen mukaan potilas- ja työturvallisuus on turvattu esimerkiksi influenssarokotteen kohdalla siten, että jos rokotetta ei pysty ottamaan tai ei ota, potilaslähikontaktissa käytetään kirurgista suu-nenäsuojusta epidemiakauden ajan.

Lääkärikeskus Pihlajalinna on tulkinnut lakia niin, että rokottamaton työntekijä ei voi työskennellä sellaisten asiakkaiden kanssa, joilla on alttius infektion vakaville seurauksille.

– Olemme tulkinneet tartuntatautilain pykälää kuin korona olisi siellä mainittu, selvemmän ohjeistuksen puuttuessa tällä hetkellä. Toivoisimme selvyyttä työntekijöiden ilmoitusvelvollisuuteen koskien koronaa, sanoo henkilöstöjohtaja Elina Heliö Pihlajalinnasta.

Lakia on tulkittu eri tavoin terveydenhuollossa

Pihlajalinna edellyttää uusilta työntekijöiltä rokotussuojaa.

– Kerromme työpaikkailmoituksessa, että haemme tehtävään henkilöä, joka on valmis ottamaan tehtävässä vaadittavat rokotteet. Esimies tarkistaa soveltuvuuden kysymällä jo rekrytointivaiheessa rokotuskattavuudesta, lisää Heliö.

HUS selvittää tartuntatautilain 48. rokotuspykälän mukaisten tartuntatautien (tuhkarokko, vesirokko, kausi-influenssa ja hinkuyskä) rokotuksia työntekijöiden vapaaehtoisella kyselyllä aina uuden työsuhteen alkaessa.

Kaksi koronarokotetta saaneet voivat halutessaan laittaa nimikylttiinsä koronarokotustarran, joka ilmaisee potilaille ja muille työntekijöille, että on ottanut rokotteen.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä taasen on tulkittu niin, että rokotustieto on henkilökohtainen terveystieto, eikä sillä ole vaikutusta työsopimuksen syntymiseen. Rokotustietoa ei kysytä rekrytoinnissa. Uusille työntekijöille tarjotaan rokotusmahdollisuutta työterveyshuollossa.

Samalla kannalla on myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, jonka mukaan terveystietoja voi kysyä työntekijältä, mutta hänellä ei ole velvollisuutta kertoa henkilökohtaisia terveystietojaan.

Ala toivoisikin sosiaali-ja terveysministeriöltä selvempiä ohjeistuksia tartuntatautilain tulkintaan tai jopa lain muutosta, mutta ennen sitä asiakas voi selvittää hoitohenkilökuntansa rokotustilanteen kysymällä ja äänestää jaloillaan, jos vastaus ei miellytä.

Aiheesta lisää MTV:n Uutisaamussa torstaina 15. kesäkuuta kello 7.18.

Videot

Uusimmat

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja