Tätä mieltä on 55 prosenttia suomalaisista. Vajaa kolmannes, 28 prosenttia, puolestaan on sitä mieltä, ettei kiitollisuudenvelkaa ole.
Jatkosodan aikana Suomi sai Adolf Hitlerin Saksalta huomattavaa sotilaallista apua sekä elintarvikkeita.
– Ase- ja elintarvikeapu oli sitä luokkaa, että sotaa olisi ollut vaikeaa tai mahdotonta käydä ilman sitä, sanoo Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Seppo Hentilä.
Hentilä huomauttaa, että saksalaiset kantoivat vastuuta Suomen maarajasta koko Pohjois-Suomessa. Saksan 20. vuoristoarmeija käsitti yli 200 000 miestä; sen vastuulla oli rintama Oulujoen korkeudelta Jäämerelle.
Erityisen tärkeää Saksan apu oli kesän 1944 torjuntataisteluissa.
– Se oli aivan välttämätöntä, Hentilä sanoo.
Viime vuosina esiin on nostettu ennen muuta Saksan ilmavoimien Luftwaffen merkitys. Suomeen saapunut lento-osasto Kuhlmey (nimetty komentajansa Kurt Kuhlmeyn mukaan) Stuka-syöksypommittajineen ja Focke-Wulf-hävittäjineen edesauttoi puna-armeijan hyökkäyksen tukahduttamista. Osaston pilotit tuhosivat panssarivaunuja, tykistöasemia ja ponttonisiltoja sekä tekivät lopun venäläisten ilmaherruudesta kannaksen yllä.
Aseavusta historiankirjoihin ovat jääneet Sturm-rynnäkkötykit sekä panssarivaunujen lähitorjunnassa tehokkaiksi osoittautuneet sinkoaseet panssarinyrkit ja -kauhut.
Suomi pyysi korvauksia Lapin tuhoista
Hentilää monen suomalaisen kokema kiitollisuudenvelka mietityttää.
– Kiitollisuuden tunteminen joistakin sotavuosien asioista on vähän abstraktia. En tiedä, onko siihen mitään erityistä syytä.