Mainos

MTV paikan päällä: Liettuassa juhlitaan huomenna 100-vuotista itsenäisyyttä – myös presidentti Niinistö osallistuu juhlallisuuksiin

Vilnan takseissa liehuvat pienet punavihreäkeltaiset liput. Kaupungin keskustassa värit on heijastettu niin historiallisiin rakennuksiin, teatterien julkisivuihin kuin kauppakeskusten seiniin. Liettua on valmis juhlistamaan maan satavuotista itsenäisyyttä.

Viime vuonna Liettua muisti satavuotiasta Suomea, joten juhlallisuuksiin pääkaupungissa Vilnassa osallistuu muiden muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö, usean muun Itämeren maan valtiojohtajan kanssa. Vilnaan saapuu vieraita myös Ruotsin ja Tanskan kuningasperheistä.

Aamupäivällä Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite vastaanottaa vieraat presidentinlinnassa Vilnan vanhassakaupungissa. Kaikki kolme Baltian maata viettävät tänä vuotta satavuotista itsenäisyystaivaltaan, niinpä linnan edustalla nostetaan salkoihin Liettuan lisäksi Latvian ja Viron liput.

Seremonian jälkeen vieraat siirtyvät lähellä olevaan tuomiokirkkoon, minkä jälkeen emäntä ja vieraat vielä lounastavat yhdessä. Presidentti Niinistö jatkaa vielä perjantaina Saksaan Münchenin kansainväliseen turvallisuuskonferenssiin.

Seremonioita ja turvallisuushuolia

Johtajien itsenäisyyslounaalla riittää juhlallisten sanojen ja maljojen kilistelyn lisäksi synkempääkin keskustelua. Baltian maiden satavuotisvuotta vietetään kiristyneissä tunnelmissa Itämeren seudulla.

Sekä Venäjä että sotilasliitto Nato ovat lisänneet sotilaallista läsnäoloaan alueella. Suomalaisille tämä on näkynyt Itämerellä konkreettisesti esimerkiksi useilla ilmatilan loukkauksilla sotilaskonein, useimmiten Venäjän ilmavoimien lennoilla.

Baltian maat liittyivät sotilasliitto Natoon ja EU:hun 2004. Tapahtumat olivat voimakas ankkuroituminen länteen, ja näitä muutoksia Itämerellä Moskova ei katsonut hyvällä.

Venäjä toivoi, että sotilasliitto olisi pysynyt Itämerellä etäisyyden päässä kylmän sodan jälkeisessä lämpimässä poliittisessa hengessä.

Neuvostoaika ei unohdu Baltiassa

Baltian mailla oli kuitenkin vahvasti mielessä ”ei enää koskaan” - toisen maailmansodan aikaiset brutaalit natsi-Saksan ja Neuvostoliiton miehitykset, ja Baltian maiden pakkoliitokset Neuvostoliittoon, josta ne itsenäistyivät 1991.

Liettuassa kuukaudet ennen itsenäistymistä eivät olleet verettömät.

Erityisesti tammikuu oli dramaattinen. Tuolloin neuvostosotilaat hyökkäsivät Vilnan tv-tornille, missä menehtyi 14 liettualaissiviiliä.

Vaikka Liettua on Baltian maista eteläisin, Liettualla on lounaisena naapurinaan Venäjä, Kaliningradin alueen kautta.

Toisin kuin Liettuassa, Virossa ja Latviassa on suuret venäjänkieliset vähemmistöt. Venäläistaustaiset ovat Baltiassa usein välikädessä: Kreml haluaa lojaalisuutta Venäjälle, mutta moni heistä haluaa olla olennainen ja hyväksytty osa kotimaitaan ja EU:ta.

Neljä vuotta sitten Venäjän toteuttama Krimin miehitys ja niemimaan itseensä liittäminen, sekä sota Ukrainassa ja Kremlin tuki separatisteille, muuttivat ilmapiiriä pakkasen puolelle.

Venäjälle ja venäläisvaikuttajille asetettiin pakotteita. Niissä ovat mukana myös Suomi ja Ruotsi, jotka eivät kuulu Natoon, mutta ovat sen kanssa yhä syvenevässä yhteistyössä.

Liettua Naton hyvä oppilas

Nato päätti 2016 huippukokouksessaan Varsovassa vahvistaa pysyvää läsnäoloaan Baltiassa ja Puolassa yhteensä noin 4 500 sotilaan ja muun kaluston voimin. Viime vuoden loppukesästä se ilmoitti olevansa suunnitelmien mukaisesti täysin operatiivinen näissä maissa. Liettuassa Nato-joukkojen johtomaa on Saksa.

Yhdysvallat on vaatinut ja myös uhannut erityisesti presidentti Donald Trumpin kaudella, että muut liittolaismaat täyttävät sitoumuksen laittaa asevoimiinsa vähintään kaksi prosenttia bruttokansantulostaan vuoteen 2024 mennessä.

Kaikki maat eivät päämäärää täytä, näistä esimerkkinä Espanja ja Saksa.

Naton omien tilastojen mukaan Baltian maat sen sijaan ovat lähellä tavoitetta. Sotilasliiton maissa on erimielisyyttä siitä, onko kaksi prosenttia yläraja vai vähimmäisvaatimus.

Vaikka Syyrian tilanne ei koske koillista Eurooppaa suoraan sotilaallisesti, aivan viime aikojen tapahtumat eivät tee hyvää tunnelmien rauhoittumiselle Itämerelläkään.

Syyriassa Yhdysvallat ja Venäjä ovat tietoisesti välttäneet hyökkäyksiä toistensa kimppuun, edes vahingossa. Nyt Yhdysvaltain asevoimien kerrotaan iskeneen Moskovan tukeman Syyrian hallituksen joukkoihin.

Hyökkäyksessä kuoli syyrialaisia, mutta ilmeisesti myös venäläisiä palkkasotilaita.

Liettua Suomelle tuntematon

Suomelle ja suomalaisille Liettua on ehkä tuntemattomin Baltian maista.

Maiden välinen kauppa on yhden kahden prosentin luokkaa molempien ulkomaankaupasta.

Liettua siirtyi euroon 2015, ja minimipalkka on nelisensdataa euroa.

Muidenkin Baltian maiden tavoin Liettua kärsii kansalaistensa poismuutosta vauraampiin EU-maihin.

Historiallisesti Liettua on suuntautunut itäisempään keski-Eurooppaan.

Vallitseva uskonto on katolilaisuus, kuten naapurissaan Puolassa, jonka kanssa sillä on pitkä, monipolvinen ja osin yhteinen menneisyys.

Nyky-Liettuan tunnetuin henkilö mailmalla lienee ”rautarouvaksikin” tituleerattu tiukan markkinataloushenkinen presidentti Grybauskaite.

Landsbergisistä koripalloon

1980-luvun lopun ja 90-luvun alun itsenäistymisvaiheen nimekkäin johtaja ja sittemmin presidentti oli musiikkia opiskellut kirjailija Vytautas Landsbergis (s. 1932). Moni entinen itäblokin maa sai presidentikseen kulttuurivaikuttajan, kuten Viro historioitsija ja kirjailija Lennart Meren, ja Tshekkoslovakia ja Tshekki näytelmäkirjailija Vaclav Havelin.

Tunnettuja nykyisen Liettuan alueella syntyneitä henkilöitä ovat muun muassa viulisti Jascha Heifetz (1901-1987) ja maailmansotien välisen Puolan vahva johtaja Józef Pilsudski (1867-1935).

Urheiluhullut tietävät Liettuan kansainvälisestikin kivikovan koripallotason. Kartoista kiinnostuneet ja luontomatkailijat tuntevat Liettuan Itämeren rannalla kulkevan, lähes sata kilometriä pitkän, ohutta patonkia muistuttavan Kuurinkyntään niemimaan.

Saksa ja Venäjä yhdistävät baltteja ja Suomea

Suomea, Liettuaa, Latviaa ja Viroa yhdistävät historiallisesti samat suurvallat, Saksa ja Venäjä.

Ensimmäisen maailmansodan tapahtumat, erityisesti vuoden 1917 Venäjän maaliskuun ja bolshevikkivallankumouksista lähtien, herättivät Baltiassa ja Suomessa kansallismielisiä ponnisteluja itsenäistymisestä. Suomi ehti ensin tarttua tilaisuuteen sekamelskan keskellä.

Suomea ja Liettuaa yhdisti vahva suhde Saksaan. Monarkistit puuhasivat Suomelle kuningasta Saksasta, samoin Liettuassa haluttiin kuninkaaksi saksalainen. Molemmat maat olivat Saksasta riippuvaisia monin tavoin, mutta Saksan tappio 1918 vei rysäyksellä kuningashaaveet.

Baltiassa bolshevikit yrittivät hyödyntää Saksan romahduksen jättämää tilaa, mutta eivät onnistuneet ideologisessa tavoitteessaan. Myrskyisten tapahtumien jälkeen Neuvosto-Venäjä tunnusti Liettuan, Latvian ja Viron itsenäisyydet vuonna 1920.

Viro juhlii satavuotista itsenäisyyttään 24.2., Latvia 18.11.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.