MTV:n kysely: Suomen hallitus on suoriutunut kriisissä EU:ta paremmin – meppien mukaan varsinkin rajoitustoimien koordinointi oli EU:ssa heikkoa

2:03
MTV:n kysely: Suomen hallitus on suoriutunut kriisissä EU:ta paremmin.

Suomalaiset europarlamentin jäsenet antavat Suomen hallituksen työskentelylle koronakriisin aikana paremman arvosanan kuin EU:lle. MTV:n kyselyssä mepit arvioivat Suomen toiminnan keskimäärin hyväksi, kun EU sai tyydyttävän arvosanan. EU on heidän mielestään onnistunut parhaiten taloustoimissaan, kun taas rajoitustoimien koordinointi sujui heikosti.

Lähes kaikki MTV:n kyselyyn vastanneista europarlamentaarikoista antoivat Suomen hallitukselle EU:ta paremman arvosanan. Eniten Sanna Marinin (sd.) hallituksen toimintaa suitsuttavat Elsi Katainen (kesk.), Miapetra Kumpula-Natri (sd.) ja Nils Torvalds (r.), joista kaikki antoivat kiitettävän arvosanan 9.

Torvalds korostaa, että on toimittu vaikeissa olosuhteissa, joihin nähden hallitus on onnistunut hyvin. Katainen kehuu etenkin selkeää viestintää ja oikea-aikaisia rajoitustoimia.

– Toimet ovat olleet päättäväisiä ja johdonmukaisia, mutta samalla on noudatettu ihailtavan tarkkaan lainsäätämisjärjestystä, mikä on demokratian kannalta ensisijaista. Tietyissä maahan saapuvien solmukohdissa, kuten lentokentällä, olisi ohjeistusta voinut tehostaa, Miapetra Kumpula-Natri sanoo.

Lentokenttäkontrollin nostaa kritiikkinä esiin myös kahdeksikon antanut Mauri Pekkarinen (kesk.). Samaan arvosanaan päätynyt Ville Niinistö (vihr.) taas painottaa, että vielä edessä oleva exit-strategian tekeminen tulee määrittämään lopullista onnistumista.

Ainoa mepeistä, joka arvioi Suomen toimet heikommiksi kuin EU:n on kokoomuksen Sirpa Pietikäinen. Hänen mielestään hallitus toimi liian myöhään.

– Suomi ei aluksi kuunnellut WHO:n suosituksia. Koronan pysäyttäminen ja rajoittaminen olisi täydellä teholla pitänyt aloittaa tammikuusta lähtien WHO:n suositusten mukaisesti laumaimmuniteetti-ideologian sijaan, Pietikäinen sanoo.

Liiasta hitaudesta hallitusta syyttävät myös perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen ja SDP:n Eero Heinäluoma

– Kaikki jäsenvaltiot myöhästyivät tämän kriisin haltuun ottamisessa, joten kukaan ei voi saada kiitettävää. Suomen hallitus on kuitenkin vertaistensa joukossa selviytynyt hyvin, sanoo kahdeksikon antanut Heinäluoma.

Hakkarainen antoi puoluetoverinsa Laura Huhtasaaren tapaan Suomen hallitukselle arvosanaksi tyydyttävän (7).

– Hallitus on toiminut kuin mikä tahansa hallitus olisi toiminut tässä pakkotilanteessa, Hakkarainen arvioi.

Taloudesta kiitosta, jäsenmaiden yhteistyöstä kritiikkiä

Suomen hallitus ei ole ainoa, joka saa useilta mepeiltä kiitosta. EU:n toimista parhaiksi arvioidaan taloustoimet. Vaikka taloustoimien keskiarvosana jää hieman tyydyttävän yläpuolella (7+), saavat etenkin Euroopan keskuspankki ja EU-komissio kehuja. 

Euroryhmän valtiovarainministerien neuvottelut etenivät nihkeästi, mutta viime torstaina maat sopivat lopulta noin 500 miljardin euron kriisipaketista. MTV:n kysely toteutettiin ennen valtiovarainministerien sopua.

Komissio saa kiitosta myös muusta toiminnastaan. Eero Heinäluoma muistuttaa, että komissio kysyi jäsenmaiden tarpeita suojavarusteiden yhteishankintaan jo tammikuussa, mutta kiinnostuneita ei ollut.

– Euroopan komissio on mielestäni toiminut varsin hyvin ja aktiivisesti hakenut ratkaisuja niillä valtuuksilla, jotka sillä on käytössään (taloustoimet, lääkkeet, rokotetutkimus, suojavarusteiden yhteishankinnat). Jäsenmaat eivät kyllä yhteistoiminnastaan kiitosta saa, sanoo puolestaan kokoomuksen Henna Virkkunen.

Virkkusen mukaan suurin osa maista keskittyi varsinkin kriisin alussa omaan toimintaansa, yhteistyön unohtaen. Tätä sanovat myös monet muut mepit. Monen mielestä rajoitustoimien nopea asettaminen ilman koordinaatiota oli haitallista.

– Lääketoimitukset ja muut yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset tavaratoimitukset ruuhkautuivat maiden rajoille, kun pelisäännöt sallitusta liikenteestä eivät olleet selvillä. Joissain maissa tämä vaikeutti esimerkiksi diabetespotilaiden lääkkeiden saantia, Ville Niinistö sanoo.

Yhteiset rajoitustoimet saavatkin mepeiltä huonoimman arvosanan, 6-. Niinistön puoluetoveri, Euroopan parlamentin varapuhemies Heidi Hautala toivoo, että kriisin aikana on voitu oppia virheistä. Tämä tarkoittaisi, että rajoitustoimista irtaannuttaisiin koordinoidummin.

– Toivoisin, että keskustellaan lääketieteellisen analyysin pohjalta, että mitkä on ne asiat, joiden pitää toteutua ennen kuin näitä rajoituksia lähdetään poistamaan, ettei se tapahdu täysin epätahdissa, Hautala varoittaa.

Joukkovelkakirjat jakavat jäsenmaita

Yhteisistä taloustoimista puhuttaessa jäsenmaita on jakanut varsinkin kysymys yhteisvastuun lisäämisestä esimerkiksi joukkovelkakirjoilla, ns. koronabondeilla. Vihreät ovat avoimimmin niiden kannalla, kun taas perussuomalaisten vastaus on jyrkkä ei.

– Euroaluetta tulee tukea nykyistä vahvemmilla talouspaketeilla syvemmän talouskriisin välttämiseksi. EU:n tulee myös varmistaa, että maanosan uudelleenrakennus kriisin jälkeen tehdään ympäristön kannalta kestävästi ja eriarvoisuutta vähentäen, sanoo Suomen ns. brexit-paikalta europarlamenttiin noussut Alviina Alametsä.

– Etelä-Euroopan mailta menee motivaatio puuttua julkisen talouden velkaan, budjettitalouden alijäämiin ja talouden rakenteellisiin ongelmiin, jos heidän annetaan maksattaa velkojaan muilla, sanoo perussuomalaisten Huhtasaari.

Myös esimerkiksi Mauri Pekkarinen tyrmää ajatuksen koronabondeista.

– En kannata siirtymistä kohti yhteistä finanssipolitiikkaa, hän sanoo.

Euromaiden viime viikolla sopimassa paketissa ei ole koronabondeja.

Syventääkö vai vähentääkö kriisi yhteistyötä?

Yhteistyö terveydenhuollossa on meppien arvion mukaan onnistunut yhteisten talous- ja rajoitustoimien välimaastoon, keskiarvosana 6+.

Muun muassa Elsi Katainen ja Nils Torvalds muistuttavat, että EU:lla ei ole mandaattia toimia monilla aloilla, jotka koronaviruksen pysäyttämisen kannalta ovat avainasemassa. Näitä ovat esimerkiksi terveydenhuolto ja raja-asiat, joista vastuu on jäsenmailla.

– EU:lla on toimivaltaa vain niissä asioissa, missä sen jäsenmaat ovat valtaa sille antaneet. Jäsenmaiden olisi kuitenkin pitänyt pystyä parempaan keskinäiseen koordinatioon, sanoo Miapetra Kumpula-Natri.

Teuvo Hakkarainen taas pitää tätä EU:n hampaattomuutena.

– Kansallisvaltioiden asema korostuu ja johtanee lopulta koko rakennelman kaatumiseen, EU-kriitikko Hakkarainen toteaa.

Moni on Hakkaraisen kollega on kuitenkin toista mieltä. Heistä koronakriisi pakottaa unionin miettimään yhteistyön syventämistä ja parempaa kriisivarautumista tulevaisuudessa.

Yhteistyötä pitää tiivistää nykyisestä esimerkiksi lääkkeiden viennissä ja rokotetutkimuksissa, Alviina Alametsä sanoo.

– EU:lta puuttuu toimivalta, josta aiheutuvat ongelmat. Eli EU:n ei voida sanoa epäonnistuneen, vaan jäsenmaiden, jotka ovat hoitaneet eriaikaisesti ja eri tavoin kriisiä, jolloin kokonaisuus valuu hukkaan koordinaation puutteesta, sanoo Sirpa Pietikäinen.

– Erikseen olemme heikkoja, oli sitten kyse viruksen torjunnasta tai talouden vakaudesta, hän jatkaa.

MTV:n kyselyyn vastasivat Petri Sarvamaata (kok.) ja Silvia Modigia (vas.) lukuunottamatta kaikki Suomen neljästätoista europarlamentaarikosta. Kysely toteutettiin viime viikolla, ennen euroryhmän sopua kriisipaketista.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja