Flamingovallankumous horjuttaa Albanian hallitusta | MTV Uutiset
Flamingovallankumous kytee: Trumpin lähipiiri on lumonnut Albanian johdon ökyhankkeellaan, mutta kansa on raivonnut viikkoja
1:30Albaniassa osoitetaan mieltä Jared Kushnerin hotellihanketta vastaan.
Julkaistu 59 minuuttia sitten
Jarno Miettinen
Jarde Kushnerin loistohotellihanke herättää raivoa Albaniassa.
Albaniassa laajat ihmisjoukot osoittavat mieltään jo kolmatta viikkoa Donald Trumpin vävyn Jared Kushnerin loistohotellihanketta vastaan. Flamingovallankumous -nimen saaneet protestit horjuttavat nyt Albanian hallitusta, joka on toivonut hankkeesta lisäpiristystä taloudelle ja pikatietä Euroopan unionin jäsenyyteen.
Albania on viime vuosina nostanut päätään Välimeren uutena, vielä suurelta osin koskemattomana turistikohteena. Maassa ei ole, ainakaan vielä, samanlaista turistiruuhkaa kuin lähialueen maissa Kreikan ja Italian johdolla. Albanian hallitus haluaa kasvattaa turismin merkitystä kansantaloudelle ja tähän saumaan on iskenyt Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vävy Jared Kushner yhtiöineen.
Luonnonkaunis Sazan on lintujen ja hylkeiden koti
Protestien keskiössä on Sazanin saari Adrianmerellä. Sazan on 5,7 neliökilometrin pinta-alallaan Albanian suurin saari.
Aiemmin armeijan käytössä ollut Sazan on ollut kylmän sodan päättymisestä alkaen asumaton. Viime vuosikymmenellä saarelle avattiin merellinen luonnonpuisto, johon kuuluu muun muassa ekologisesti herkkiä laguuneja ja soita.
Puiston alueella elää yli 200 lintulajia, joista osa on uhanalaisia, ja lisäksi uhanalaisia nisäkkäitä kuten munkkihylkeitä. Suurimman huomion on saanut saarella asuva noin 20 000 yksilön flamingopopulaatio.
Protestit alkoivat toukokuun lopulla luonnonsuojelijoiden käynnistäminä. Ympäristöjärjestöt pelkäävät Sazanin flamingopopulaation kärsivät luksushotellihankkeesta suuresti.
Kushner: Viiden tähden hotelleja 10 000:lle
Hotellihanke pantiin tiettävästi alulle heinäkuussa 2021, jolloin Jared Kushner ja hänen vaimonsa, Donald Trumpin tytär Ivanka vierailivat Albaniassa yksityishenkilöinä. Albanian pääministeri Edi Rama kertoo tuolloin tavanneensa Kushnerin ja Ivanka Trumpin illallisella Durrësin kaupungissa.
– He ovat aivan erilaisia ihmisiä verrattuna siihen, millaisen kuvan olin saanut heistä televisiossa. Erittäin mukavia ja vaatimattomia, inhimilliseltä kannalta katsottuna hyviä ihmisiä, Rama sanoo uutistoimisto Reutersin haastattelussa.
Kaupat valtion omistaman saaren maa-alueesta tehtiin viime joulukuussa, ilman että asiasta kerrottiin paikallisille asukkaille tai edes kansanedustajille, jotka saivat kuulla asiasta uutisista seuraavana päivänä.
Kushnerin omistaman Atlantic Incubation Partners -yhtiön kerrotaan maksaneen saaresta Albanian valtiolle noin 1,4 miljardia dollaria.
Kushner on kertonut aikovansa rakentaa alueelle hotellikapasiteettia noin 10 000 turistille. Omien sanojensa mukaan Kushner aikoo rakennuttaa alueelle "sellaisen kohteen, jossa minä viihtyisin perheeni ja ystävieni kanssa".
Rama lupaa vaurautta ja EU-jäsenyyttä
Kushnerin mukaan Albanian hallitus on ollut hyvin myötämielinen hänen hotellihankkeelleen.
Pääministeri Edi Raman mukaan hanke on välttämätön Albanian talouden modernisoinnin, talouskasvun ja Albanian EU-integraation kannalta. Rama vastaa uutistoimisto Reutersin kysymyksiin sujuvalla englannilla kansliassaan, joka on koristeltu Albanian lippujen lisäksi myös EU:n lipuilla, vaikka Albania onkin vasta jäsenehdokas.
– Ei ole kysymystäkään siitä, eteneekö tämä (hotellihanke) vai ei. Hanke on siunaus maallemme: Neljän miljardin euron investointi maalle, jonka bruttokansantuote on 27 miljardia tai vähän enemmän. Asia puhuu puolestaan.
Rama on toiminut Albanian pääministerinä yhtäjaksoisesti vuodesta 2013 alkaen. Viime vuonna hänen johtamansa sosialistipuolue voitti neljännet parlamenttivaalit peräkkäin saavuttaen 53 prosenttia äänistä ja ehdottoman enemmistön parlamenttiin. Puolue edustaa ainakin nimellisesti keskusta-vasemmistoa.
Rama on luvannut äänestäjille elintason paranemista ja Albanian pikaista EU-jäsenyyttä. Albanian talous on Raman pääministerikaudella kasvanut nopeasti, keskimäärin 3,6–3,8 prosentin vauhtia, siis paljon nopeammin kuin juuri minkään Euroopan maan talous. Raman mukaan Albania tarvitsee nopeaa talouskasvua tullakseen EU:n jäseneksi. Albania aloitti jäsenyysneuvottelut toissa vuonna.
Mielenosoittajien mielestä Raman ja sosialistipuolueen pitkä valtakausi on kuitenkin johtanut laajaan vallankeskitykseen harvalle, hallitusta tukevalle liikemiesjoukolle. Hallitusta on syytetty laajamittaisesta korruptiosta, suosikkijärjestelmän pystyttämisestä ja itsevaltaisista otteista.
Pääkaupunki Tiranassa on nähty jo yli viikon ajan useiden tuhansien mielenosoittajien kokoontumisia. Osallistujat kantavat kylttejä, joissa lukee esimerkiksi "Atdheu nuk është në shitje" eli "Isänmaa ei ole myytävänä" sekä suuria pahvisia flamingon kuvia.
Tärkein oppositiopuolue, Albanian demokraattinen puolue on flamingomielenosoituksissa kuitenkin hallituksen puolella. Veteraanipoliitikko, ex-presidentti Sali Berishan johtama puolue haluaa yhtä lailla Kushnerin hotellihankkeen Sazanin saarelle.
61-vuotias Rama on entinen ammattikoripalloilija, joka 1980-luvun lopulla pelasi myös Albanian maajoukkueessa. Sittemmin hän teki uraa taidemaalarina ja opetti maalaustaidetta Tiranan taideyliopistossa. Politiikkaan hän lähti mukaan 1990-luvun lopulla, kun Albanissa elettiin poikeuksellisen epävakaita aikoja.
Myrskyisä ja suljettu menneisyys
Albania on aiemminkin historiassaan ollut poliittisesti epävakaa. Vuonna 1997 maa ajautui sisällissotaa muistuttaviin levottomuuksiin, joissa kuoli 2000 ihmistä. Levottomuuksien syynä oli laaja pyramidihuijaus, jossa arviolta lähes kaksi miljoonaa kansalaista menetti kaikkiaan yli miljardin dollarin arvosta sijoituksiaan. Väkivaltaisuudet laantuivat vasta YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttaman, Ranskan johtaman rauhanturvaoperaation myötä.
Kommunismin kaatumista 1990-luvun alussa edelsi pitkä sulkeutuneisuuden kausi. Albanian yhteydet ulkomaailmaan olivat käytännösä vuosikymmenien ajan poikki, kun tinkimätöntä stalinistista ja militaristista järjestelmää vuosina 1944–1985 ylläpitänyt Enver Hoxhan valtioapparaatti kontrolloi ihmiselämän kaikkia alueita. Hallinto pelkäsi vainoharhaisuuteen asti ulkomaalaista hyökkäystä kaikilta tahoilta, idästä, lännestä ja pohjoisesta ja etelästä, mikä johti muun muassa mittavan bunkkerijärjestelmän rakentamiseen eri puolille maata. Maa ei suotta ansainnut tuolloin lempinimeä Euroopan Pohjois-Korea.
Albanian poikkeuksellinen menneisyys yhdistettynä Välimeren lämpöön ja kauniiseen luontoon myös lähes 3000 metriin yltävine vuorenhuippuineen onkin asia, joka houkuttelee turisteja maahan. Hoxhan bunkkerit ovat turistinähtävyys siinä missä koskemattomat merenrannatkin.
Se pääseekö Yhdysvaltain presidentin perhe kiinni Albanian turismiin tulevaisuudessa virtaavista miljoonista, ratkeaa ehkä lähiviikkoina Tiranan kaduilla.
