Suomalaisurheilijoiden menestysmahdollisuudet yhdistetyssä ovat jo vuosikaudet säilyneet tai tuhoutuneet kilpailujen mäkiosuudella, sillä hiihtoladulla meno on ollut totutusti hyvin vahvaa. Lajin suomalaisen ykkösurheilijan ja Oberstdorfin MM-kisojen mitalitoivon Ilkka Herolan mielestä maajoukkueessa on tehty virheitä mäkivalmennuspuolella.
Kun Ilkka Herola liukuu alas Oberstdorfin normaalimäen vauhdinottorinnettä perjantaina, suomalaiset urheilufanit jännittävät missä kohtaa Herolan sukset läpsähtävät alastulorinteeseen. Hyvin usein Herolan ja muiden suomalaisurheilijoiden kohdalla ero huippuhyppyihin on ollut liian suuri, minkä jälkeen hiihto-osuudelta on voinut toivoa ainoastaan kovaa nousua, mutta ei palkintosijoille saakka.
LUE MYÖS: Petter Kukkonen hyökkäsi suorasanaisesti yhdistetyn pukuhuijaamista vastaan – nyt lisää kritiikkiä FIS:lle: "Ei mitään kontrollia"
Herolan hyppäämisessä on nähty tällä kaudella kehitystä, mikä on alustanut kolme henkilökohtaista palkintosijaa vuodenvaihteen jälkeen. Tämä saldo nostaa hänet yhdeksi mitalisuosikeista Oberstdorfissa.
– Tämä kausi on ollut hieno kokonaisuus jo tähän saakka. Olen tyytyväinen siihen, että olen ottanut askeleen eteenpäin.
– Voin lähteä tavoittelemaan mitalia, eikä tarvitse odottaa mitään ihmeitä kylkiäisenä. Mutta en ota siitä sen ihmeemmin paineita, 25-vuotias Herola kommentoi MTV Urheilulle.
Herolan hyppäämisessä on nähty aiempinakin vuosina yksittäisiä parempia jaksoja, mutta nyt suoritusvarmuus on korkeammalla tasolla.
– Se on varmaankin kokemuksen tuomaa tasaisuutta. Ei ole enää sellainen olo, että tarvitsisi kissojen ja koirien kanssa etsiä jotain taikatemppuja.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Huippunimi Herolan kehitys ei kuitenkaan kumoa sitä tosiasiaa, että Suomen joukkue jää edelleen liian usein alakynteen mäkiosuuksilla.
Herola mainitsi maajoukkueen yleisessä pressissä viime perjantaina, että "hyppäämisen ilmapiirissä on joukkueena vielä kehitettävää". Herola avasi ajatustaan lisää MTV Urheilulle.
– Siitä on puhuttu paljon joukkueessamme, että pitäisi pystyä rentoutumaan siihen hyppäämiseen. Tällaisia kliseitä voi tavallaan jokainen sanoa, mutta että sen sisäistää ja että se näkyy toiminnassa on se juttu.
– Konkretian tasolla se näkyy esimerkiksi siinä, että hirveän hanakasti pyritään jokaisessa harjoituksessa ja jokaisessa suorituksessa edistämään jotakin tosi aktiivisesti. Kun urheilijaa ruokitaan koko ajan informaatiolla, että "seuraavalla (hypyllä) tätä ja nyt tapahtui tuota", niin siinä on jo niin paljon ajatuksia, että loppujen lopuksi tavoitteetkin menettävät merkityksensä. Ne kärsivät inflaation, kun urheilijalla häviää helposti tunteen ja konkretian välinen yhteys, koska on tavallaan liikaa käsiteltäviä asioita.
– Se rentoutuminen tarkoittaisi sitä, että uskallettaisiin luottaa siihen, että urheilijan tekeminen menee pitkällä tähtäimellä oikeaan suuntaan esimerkiksi kerran viikossa annettavan palautteen myötä. Ettei hyppäämisen kehittäminen vaatisi jatkuvaa kontrollia.
"Ei ole vielä löytynyt kokonaisbalanssia"
Herola kokee, että hän on onnistunut rennomman ajattelutavan edistämisessä viime vuosina.
– Toivoisin, että sitä nähtäisiin myös muussa joukkueessa. Se tarkoittaa tietysti jokaisen kohdalla vähän eri asioita. Mielestäni yleisestä tulostasosta ja kehityksestä on nähtävissä, ettei siinä ole vielä löytynyt sellaista kokonaisbalanssia.
Voidaanko tässä siis puhua ylivalmentamista, ja toisaalta siitä, että sinä olet osannut tehdä kokeneena urheilijana enemmän omia ratkaisuja harjoittelussa?
– Näin sen voisi tiivistää. Valmennuksen tarve ja luotto omaan tunteeseen vaihtelevat tietysti jokaisen urheilijan kohdalla. Minun kohdallani se on tarkoittanut käytännössä sitä, että olen yksinkertaisesti vähentänyt valmennuksen ja analyysin määrää toiminnassa, maailmancupia vuodesta 2012 kiertänyt Herola toteaa.
LUE MYÖS: Janne Ahonen vastaa norjalaistähden syytöksiin: "Nuorella miehellä on kovat puheet"
Yhdistetyn maajoukkueen mäkivalmennukseen tuli henkilöstömuutos vuosi sitten, kun Jarkko Saapungin sopimus päättyi ja päävalmentaja Petter Kukkosen rinnalle tuli kesken kauden itävaltalainen Falko Krismayr.
Herola sanoo, että hänen suhtautumisensa mäkiharjoitteluun alkoi kehittyä juuri Saapungin alaisuudessa.
– En ole saanut Ilkkaa lukuun ottamatta "pelikirjaani" sisäistettyä muille pojille, Saapunki kommentoi valmentajavaihdoksen aikoihin Ilta-Sanomille.
Herolan mukaan ylivalmennus on mäkihypyssä iso riski.
– Urheilijat usein myös itse lankeavat siihen ansaan, kun he pyytävät joka kerta tukea ulkopuolelta omiin fiiliksiinsä. Siinä on kierre valmis, kun sitä tekee 5-10 vuotta. Silloin alkaa olla hukassa, Herola summaa.
Oberstdorfin MM-hiihtojen päiväkohtaisen ohjelman näet tästä linkistä ja Suomen joukkueen tästä linkistä!