Presidentti voi joutua virkasyytteeseen maanpetoksesta, lahjonnasta tai muista merkittävistä rikoksista tai väärinkäytöksistä. Virkasyytteeseen voi joutua myös varapresidentti tai muu korkea virkamies.
Virkarikossyytteen nostamisesta päätetään kongressin alahuoneessa eli edustajainhuoneessa, jossa syytteen hyväksymiseen vaaditaan yksinkertainen enemmistö. Tämän jälkeen järjestetään oikeudenkäynti kongressin ylähuoneessa eli senaatissa, jossa syylliseksi tuomitsemiseen vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö. Tuomiosta ei voi valittaa, eikä presidentti voi armahtaa tuomittua.
Jos syytetty todetaan syylliseksi virkarikokseen, hänet poistetaan virasta. Joissain tapauksissa senaatti on myös kieltänyt tuomittua toimimasta missään julkisessa virassa tulevaisuudessa.
Yhdysvaltain historiassa kolme presidenttiä on asetettu virkarikossyytteeseen: Andrew Johnson vuonna 1868, Bill Clinton vuonna 1998 ja Donald Trump vuonna 2019. Senaatti kuitenkin vapautti heidät syytteistään. Richard Nixon erosi vuonna 1974 välttääkseen virkasyytteen.
Lue myös: MTV Uutiset seuraa Washingtonin tapahtumia: Ainakin 25 kotimaiseen terrorismiin liittyvää tutkintaa – poliisi pyytää vihjeitä
25. lisäys
Perustuslain 25. lisäyksen tarkoitus on varmistaa vallan jatkuvuus siinä tapauksessa, että presidentti kuolee, eroaa tai hänet poistetaan virasta, tai hän ei esimerkiksi sairauden vuoksi pysty väliaikaisesti hoitamaan tehtäviään.