Mainos

Miran kuolema Kreikassa: Omaisen menehtyessä ulkomailla tilanne voi olla suuren surun lisäksi taloudellinen ja henkinen katastrofi

Mitä tapahtuu, jos suomalainen menehtyy ulkomailla? Tilanne on joka tapauksessa vaikea ja raastava omaisille, mutta ilman vakuutusta tilanne vaikeutuu entisestään. MTV Uutiset haastatteli vakuutusyhtiöitä ja ulkoministeriötä suomalaisen Miran kuoltua uima-altaaseen Kreikassa. Kaikki tahot korostavat sitä, kuinka tärkeää vakuutuksen hankkiminen on.

Ulkomaille lomalle lähtiessä kuolema on viimeisiä asioita mielessä. Joskus se kuitenkin astuu mukaan kuvioon.

Ikävän tapauksen sattuessa myös käytäntö pitää ottaa huomioon, kuten esimerkiksi se, miten vainaja saadaan kotiin. 

Vakuutusyhtiöstä iso apu

Vakuutusyhtiöiden mukaan suomalaiset ovat onneksi hyvin tietoisia matkavakuutuksen tärkeydestä.

LähiTapiolan lakimies Maria Lehtinen kertoo, että jos vakuutettu menehtyy ulkomailla, tapaus ohjataan vakuutusyhtiön yhteistyökumppanille, joka vastaa vainajan kotiinkuljetuksesta ja siitä aiheutuvista kuluista.

Tapaukset vaihtelevat. Joissain tapauksissa kotiin voidaan kuljettaa arkku, joissain uurna.

– Vainajan kotiinkuljetus korvataan vakuutusehtojen mukaisesti, oli muoto mikä hyvänsä, Lehtinen kertoo.

(Juttu jatkuu linkin jälkeen)

Tapaukset priorisoidaan

LähiTapiolan Lehtisen mukaan kuolemantapaukset priorisoidaan ja vainajan kotimaahan kuljettaminen pyritään järjestämään mahdollisimman nopeasti. Maakohtaisia eroja ei juurikaan ole ja kuljetuksen aikataulu riippuu myös lentoyhtiöstä.

– Tilanne on hyvin ikävä kaikille. Siksi omaiset eivät joudu asiaa hoitamaan, vaan sen hoitaa meidän yhteistyökumppani alusta loppuun.

Asiakas voi halutessaan jättää vakuutuksesta pois tapaturmaisen kuoleman turvan, mutta kuljettaminen korvataan aina vakuutuksen ollessa voimassa.

– On hyvä huomioida, että koko oma matka-aika on katettu matkavakuutuksella. Toki saattaa käydä sellainen tilanne, että vakuutuksen voimassaolo sen matkan osalta on päättynyt ja sitten tapahtuu ikävä menehtyminen. Nämä tapaukset joudutaan valitettavasti ohjaamaan ulkoministeriön hoidettavaksi, Lehtinen kertoo.

Lehtisen mukaan suomalaiset ovat tietoisia matkavakuutuksen tärkeydestä. Myös nuoret ymmärtävät vakuutuksen tärkeyden.

(Juttu jatkuu linkin jälkeen)

Aikataulut tapauskohtaisia

Vakuutusyhtiö Fennian palvelupäällikkö Nina Kiviranta kertoo, että he saavat tiedon vakuutetun menehtymisestä yleensä joko omaisilta tai suoraan sairaalasta. Tiedon saannin jälkeen tapauksesta tehdään ilmoitus ulkoministeriölle.

– Meidän kautta ollaan yhteydessä omaisiin ja heille kerrotaan, miten kotiutus tulee tapahtumaan ja miten kotiutusvalmistelut alkavat vakuutusyhtiön päässä.

Kivirannan mukaan aikataulut kotiutuksen järjestämiselle ovat hyvin tapauskohtaisia.

"Suomalaiset ovat valveutuneita"

Myös Kiviranta kertoo, että suurin osa suomalaisista ottaa matkavakuutuksen matkalle lähtiessään.

– Finanssiala ry on tätä asiaa tutkinut. 90 prosentilla suomalaisista on matkavakuutus aina matkustaessa.

– Minun mielestäni suomalaiset ovat valveutuneita hankkimaan matkavakuutuksen, se on varmasti hyvin tiedossa, Kiviranta miettii.

Korvaus kuolemantapauksen varalta on valinnainen matkavakuutuksissa. Useat kuitenkin valitsevat senkin mukaan vakuutuspakettiinsa.

– Jatkuvista matkavakuutuksista noin 30 prosentissa sitä ei ole. Selkeästi suurin osa sisällyttää sen omana vakuutusturvaansa

"Omaisten ei tarvitse kantaa huolta surun keskellä"

Suomalaisten vakuutusyhtiöiden toimintamallit ulkomaiden kuolemantapauksissa ovat hyvin samankaltaisia. Vakuutusyhtiö If:in matkavakuutuksista vastaava tuotepäällikkö Anne Uutela kertoo MTV Uutisille, että heidän vakuutuksestaan korvataan vainajan kohtuulliset kuljetuskustannukset tai hautajaiskustannukset ulkomailla. 

– Nämä kustannukset korvataan kuolinsyystä riippumatta. Lisäksi vakuutusyhtiö järjestelee kaiken kotiinkuljetukseen liittyvän, kuten ruumiin kuljetuksen sille tarkoituksenmukaisella lennolla Suomeen, joten omaisten ei tarvitse kantaa näistä järjestelyistä huolta surun keskellä, Uutela kertoo. 

If:in tuoreen tutkimuksen mukaan 35 prosenttia suomalaisista ei vakuutu itseään ulkomailla. Tutkimuksen mukaan nuoret vakuuttavat itseään harvemmin, kuin ikäihmiset. Yhdeksän prosenttia 18-19-vuotiaista ei vakuuta itseään pitkälle ulkomaan matkalle, kun yli 60-vuotiasta vastaava luku on vain kaksi prosenttia. 

Ulkoministeriön rooli vaihtelee

Ulkoministeriö sai vuonna 2018 tietoonsa 573 toimenpiteisiin johtanutta ulkomailla tapahtunutta kuolemantapausta.

Ulkoministeriön konsulipäällikön Pasi Tuomisen mukaan ulkoministeriön rooli ei ole kovinkaan suuri, jos menehtyneen henkilön vakuutukset ovat kunnossa.

– On maita, joissa edustuston rooli on melko pieni, kuten EU-maissa. Sitten, jos kuolemantapaus on kauempana tai esimerkiksi Venäjällä, edustustolla on selvä rooli asiassa, Tuominen selventää.

Ulkoministeriö saa tiedon kuolemantapauksesta joko menehtyneen omaisilta, vakuutusyhtiöltä tai ulkomaan viranomaisilta.

Viranomaisyhteistyön määrä riippuu maasta

Viranomaisten yhteistyön tarve riippuu hyvin pitkälle siitä, mikä maa on kyseessä.

Kuolinsyy on myös merkittävä seikka. Tapaukset vaihtelevat sen mukaan, onko kyseessä sairastapaus, rikos vai onnettomuus.

– Tapaukset ovat erilaisia. Jos kysymys on tavallisesta sairastapauksesta, jossa ei ole rikosta, edustuston rooli on pienempi, kuin silloin jos kyseessä on rikos, ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen toteaa.

Tuomisen mukaan rikostapauksissa jatkotoimet voivat olla hyvinkin työllistäviä edustustolle.

– Tällöin seurataan myös mahdollista oikeudenkäyntiä. Nämä asiat eivät ole helppoja ja voivat viivästyä, riippuen myös siitä, missä maassa rikos on tapahtunut. Joistakin maista saadaan tietoja helposti, joistakin maista tietojen saanti on todella vaikeaa.

Ikäihmisten menehtymiset arkipäivää

Tapahtumat, joissa menehtyy useampi ihminen, ovat vaikeusasteeltaan hyvin erilaisia. Näitä voivat olla esimerkiksi luonnonkatastrofit.

Tuominen painottaa, että menehtyminen ulkomailla voi olla myös luonnollista, varsinkin iäkkäämpien ihmisten keskuudessa.

– Nämä kuolemantapaukset ovat ihan arkipäivää edustustoissa.

Ilman vakuutusta tilanne vaikeutuu entisestään

Jos vainajalla ei ole ollut vakuutusta, ruumiin Suomeen kuljettamisen kustannukset jäävät omaisille.

Omaiset voivat saada myöhemmin korvauksen kustannuksista, mikäli vainajan kuolinpesässä on varoja.

– Silloin kun on vakuutus, on selvää, että vakuutus korvaa kuljetuksen. Jos vakuutusta ei ole, kyseessä on eri asia, ulkominnisteriön Tuominen sanoo.

Jos henkilöllä on ollut vakuutus, vainajan kotiinkuljetukseen kuluu Tuomisen mukaan vähintään viikko.

– Riippuu myös siitä, että missä ollaan ja millaiset yhteydet ovat. Mieluummin puhutaan useammasta päivästä kuin seitsemästä, Tuominen kertoo.

Hankalammissa tapauksissa puhutaan useammasta viikosta.

"Ei vainajaa hautaamatta jätetä"

Tilanteeseen vaikuttaa myös se, suoritetaanko vainajalle oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus maassa, jossa tämä on menehtynyt. Päätös tehdään maan viranomaisten toimesta.

Harvinaisempi ja ikävämpi tilanne on se, että vainajan kuljetus kotimaahan ei onnistu.

– Eihän missään maassa vainajaa hautaamatta jätetä. Aina on paikallisen hautauksen vaihtoehto, jos vainajaa ei kuljeteta Suomeen, Tuominen sanoo.

Kuolemantapaukset ovat aina vaikeita, mutta vakuutuksen tärkeys korostuu ulkomaan tapauksissa.

– Kuolemantapaus ulkomailla lisää vaikeutta omaisille. Jos ei ole vakuutusta, silloin vaikeusaste moninkertaistuu, Tuominen summaa.

Juttua muokattu 15.8. kello 8.50. Sitaattia korjattu.

Juttua muokattu 15.8. kello 10.10. Lisätty Anne Uutelan kommentit

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja